dissimilaatio

Finnish

Etymology

Internationalism (see English dissimilation).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdisːimilɑːtio/, [ˈdis̠ːimiˌlɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Syllabification^(key): dis‧si‧mi‧laa‧ti‧o

Noun

dissimilaatio

1. (phonology) dissimilation

Declension

Inflection of dissimilaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		dissimilaatio	dissimilaatiot
genitive		dissimilaation	dissimilaatioiden dissimilaatioitten
partitive		dissimilaatiota	dissimilaatioita
illative		dissimilaatioon	dissimilaatioihin
		singular	plural
nominative		dissimilaatio	dissimilaatiot
accusative	nom.	dissimilaatio	dissimilaatiot
	gen.	dissimilaation
genitive		dissimilaation	dissimilaatioiden dissimilaatioitten
partitive		dissimilaatiota	dissimilaatioita
inessive		dissimilaatiossa	dissimilaatioissa
elative		dissimilaatiosta	dissimilaatioista
illative		dissimilaatioon	dissimilaatioihin
adessive		dissimilaatiolla	dissimilaatioilla
ablative		dissimilaatiolta	dissimilaatioilta
allative		dissimilaatiolle	dissimilaatioille
essive		dissimilaationa	dissimilaatioina
translative		dissimilaatioksi	dissimilaatioiksi
abessive		dissimilaatiotta	dissimilaatioitta
instructive		—	dissimilaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of dissimilaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative dissimilaationi dissimilaationi accusative nom. dissimilaationi dissimilaationi gen. dissimilaationi genitive dissimilaationi dissimilaatioideni dissimilaatioitteni partitive dissimilaatiotani dissimilaatioitani inessive dissimilaatiossani dissimilaatioissani elative dissimilaatiostani dissimilaatioistani illative dissimilaatiooni dissimilaatioihini adessive dissimilaatiollani dissimilaatioillani ablative dissimilaatioltani dissimilaatioiltani allative dissimilaatiolleni dissimilaatioilleni essive dissimilaationani dissimilaatioinani translative dissimilaatiokseni dissimilaatioikseni abessive dissimilaatiottani dissimilaatioittani instructive — — comitative — dissimilaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative dissimilaatiosi dissimilaatiosi accusative nom. dissimilaatiosi dissimilaatiosi gen. dissimilaatiosi genitive dissimilaatiosi dissimilaatioidesi dissimilaatioittesi partitive dissimilaatiotasi dissimilaatioitasi inessive dissimilaatiossasi dissimilaatioissasi elative dissimilaatiostasi dissimilaatioistasi illative dissimilaatioosi dissimilaatioihisi adessive dissimilaatiollasi dissimilaatioillasi ablative dissimilaatioltasi dissimilaatioiltasi allative dissimilaatiollesi dissimilaatioillesi essive dissimilaationasi dissimilaatioinasi translative dissimilaatioksesi dissimilaatioiksesi abessive dissimilaatiottasi dissimilaatioittasi instructive — — comitative — dissimilaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative dissimilaatiomme dissimilaatiomme accusative nom. dissimilaatiomme dissimilaatiomme gen. dissimilaatiomme genitive dissimilaatiomme dissimilaatioidemme dissimilaatioittemme partitive dissimilaatiotamme dissimilaatioitamme inessive dissimilaatiossamme dissimilaatioissamme elative dissimilaatiostamme dissimilaatioistamme illative dissimilaatioomme dissimilaatioihimme adessive dissimilaatiollamme dissimilaatioillamme ablative dissimilaatioltamme dissimilaatioiltamme allative dissimilaatiollemme dissimilaatioillemme essive dissimilaationamme dissimilaatioinamme translative dissimilaatioksemme dissimilaatioiksemme abessive dissimilaatiottamme dissimilaatioittamme instructive — — comitative — dissimilaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative dissimilaationne dissimilaationne accusative nom. dissimilaationne dissimilaationne gen. dissimilaationne genitive dissimilaationne dissimilaatioidenne dissimilaatioittenne partitive dissimilaatiotanne dissimilaatioitanne inessive dissimilaatiossanne dissimilaatioissanne elative dissimilaatiostanne dissimilaatioistanne illative dissimilaatioonne dissimilaatioihinne adessive dissimilaatiollanne dissimilaatioillanne ablative dissimilaatioltanne dissimilaatioiltanne allative dissimilaatiollenne dissimilaatioillenne essive dissimilaationanne dissimilaatioinanne translative dissimilaatioksenne dissimilaatioiksenne abessive dissimilaatiottanne dissimilaatioittanne instructive — — comitative — dissimilaatioinenne third-person possessor singular plural nominative dissimilaationsa dissimilaationsa accusative nom. dissimilaationsa dissimilaationsa gen. dissimilaationsa genitive dissimilaationsa dissimilaatioidensa dissimilaatioittensa partitive dissimilaatiotaan dissimilaatiotansa dissimilaatioitaan dissimilaatioitansa inessive dissimilaatiossaan dissimilaatiossansa dissimilaatioissaan dissimilaatioissansa elative dissimilaatiostaan dissimilaatiostansa dissimilaatioistaan dissimilaatioistansa illative dissimilaatioonsa dissimilaatioihinsa adessive dissimilaatiollaan dissimilaatiollansa dissimilaatioillaan dissimilaatioillansa ablative dissimilaatioltaan dissimilaatioltansa dissimilaatioiltaan dissimilaatioiltansa allative dissimilaatiolleen dissimilaatiollensa dissimilaatioilleen dissimilaatioillensa essive dissimilaationaan dissimilaationansa dissimilaatioinaan dissimilaatioinansa translative dissimilaatiokseen dissimilaatioksensa dissimilaatioikseen dissimilaatioiksensa abessive dissimilaatiottaan dissimilaatiottansa dissimilaatioittaan dissimilaatioittansa instructive — — comitative — dissimilaatioineen dissimilaatioinensa