entinen

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Contents 1 Finnish 1.1 Adjective 1.1.1 Declension 1.1.2 Synonyms

[edit] Finnish

[edit] Adjective

entinen (comparative entisempi, superlative entisin) (comparative rare, superlative almost theoretical)

1. former. erstwhile

   entisessä Neuvostoliitossa

   in the former Soviet Union

[edit] Declension

Declension of entinen (type nainen) singular plural nominative entinen entiset genitive entisen entisten entisien partitive entistä entisiä accusative entinen entisen entiset inessive entisessä entisissä elative entisestä entisistä illative entiseen entisiin adessive entisellä entisillä ablative entiseltä entisiltä allative entiselle entisille essive entisenä entisinä translative entiseksi entisiksi instructive – entisin abessive entisettä entisittä comitative – entisine

[edit] Synonyms

• aiempi
• varhempi