haukotella

Finnish

(index ha)

Pronunciation

• IPA: [ˈhɑukotelːɑˣ], X-SAMPA: ["hAukotel:A(?)]
• Hyphenation: hau‧ko‧tel‧la
• Rhymes: -ɑ

Verb

haukotella

1. (intransitive) To yawn.

   Hän nousi tuoliltaan väsyneesti ja haukotteli astellessaan ovelle.

   S/he sleepily got up from his/her chair and yawned as s/he walked towards the door.

Conjugation

Conjugation of haukotella (type tulla)

indicative
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	haukottelen	en haukottele	1st sing.	olen haukotellut	en ole haukotellut
2nd sing.	haukottelet	et haukottele	2nd sing.	olet haukotellut	et ole haukotellut
3rd sing.	haukottelee	ei haukottele	3rd sing.	on haukotellut	ei ole haukotellut
1st plur.	haukottelemme	emme haukottele	1st plur.	olemme haukotelleet	emme ole haukotelleet
2nd plur.	haukottelette	ette haukottele	2nd plur.	olette haukotelleet	ette ole haukotelleet
3rd plur.	haukottelevat	eivät haukottele	3rd plur.	ovat haukotelleet	eivät ole haukotelleet
passive	haukotellaan	ei haukotella	passive	on haukoteltu	ei ole haukoteltu
past			pluperfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	haukottelin	en haukotellut	1st sing.	olin haukotellut	en ollut haukotellut
2nd sing.	haukottelit	et haukotellut	2nd sing.	olit haukotellut	et ollut haukotellut
3rd sing.	haukotteli	ei haukotellut	3rd sing.	oli haukotellut	ei ollut haukotellut
1st plur.	haukottelimme	emme haukotelleet	1st plur.	olimme haukotelleet	emme olleet haukotelleet
2nd plur.	haukottelitte	ette haukotelleet	2nd plur.	olitte haukotelleet	ette olleet haukotelleet
3rd plur.	haukottelivat	eivät haukotelleet	3rd plur.	olivat haukotelleet	eivät olleet haukotelleet
passive	haukoteltiin	ei haukoteltu	passive	oli haukoteltu	ei ollut haukoteltu
conditional
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	haukottelisin	en haukottelisi	1st sing.	olisin haukotellut	en olisi haukotellut
2nd sing.	haukottelisit	et haukottelisi	2nd sing.	olisit haukotellut	et olisi haukotellut
3rd sing.	haukottelisi	ei haukottelisi	3rd sing.	olisi haukotellut	ei olisi haukotellut
1st plur.	haukottelisimme	emme haukottelisi	1st plur.	olisimme haukotelleet	emme olisi haukotelleet
2nd plur.	haukottelisitte	ette haukottelisi	2nd plur.	olisitte haukotelleet	ette olisi haukotelleet
3rd plur.	haukottelisivat	eivät haukottelisi	3rd plur.	olisivat haukotelleet	eivät olisi haukotelleet
passive	haukoteltaisiin	ei haukoteltaisi	passive	olisi haukoteltu	ei olisi haukoteltu
imperative
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	–	–	1st sing.	–	–
2nd sing.	haukottele	älä haukottele	2nd sing.	ole haukotellut	älä ole haukotellut
3rd sing.	haukotelkoon	älköön haukotelko	3rd sing.	olkoon haukotellut	älköön olko haukotellut
1st plur.	haukotelkaamme	älkäämme haukotelko	1st plur.	olkaamme haukotelleet	älkäämme olko haukotelleet
2nd plur.	haukotelkaa	älkää haukotelko	2nd plur.	olkaa haukotelleet	älkää olko haukotelleet
3rd plur.	haukotelkoot	älkööt haukotelko	3rd plur.	olkoot haukotelleet	älkööt olko haukotelleet
passive	haukoteltakoon	älköön haukoteltako	passive	olkoon haukoteltu	älköön olko haukoteltu
potential
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	haukotellen	en haukotelle	1st sing.	lienen haukotellut	en liene haukotellut
2nd sing.	haukotellet	et haukotelle	2nd sing.	lienet haukotellut	et liene haukotellut
3rd sing.	haukotellee	ei haukotelle	3rd sing.	lienee haukotellut	ei liene haukotellut
1st plur.	haukotellemme	emme haukotelle	1st plur.	lienemme haukotelleet	emme liene haukotelleet
2nd plur.	haukotellette	ette haukotelle	2nd plur.	lienette haukotelleet	ette liene haukotelleet
3rd plur.	haukotellevat	eivät haukotelle	3rd plur.	lienevät haukotelleet	eivät liene haukotelleet
passive	haukoteltaneen	ei haukoteltane	passive	lienee haukoteltu	ei liene haukoteltu

Nominal forms
infinitive				participle
		active	passive		active	passive
I		haukotella		present	haukotteleva	haukoteltava
long I		haukotellakseen 2		past	haukotellut	haukoteltu
II	inessive	haukotellessa 1	haukoteltaessa	agent	haukottelema1, 3
	instructive	haukotellen	–	negative	haukottelematon
III	inessive	haukottelemassa	–	1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. 3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
	elative	haukottelemasta	–
	illative	haukottelemaan	–
	adessive	haukottelemalla	–
	abessive	haukottelematta	–
	instructive	haukotteleman	haukoteltaman
IV	nominative	haukotteleminen
	partitive	haukottelemista
V		haukottelemaisillaan 2

Related terms

• haukotuttaa
• haukotus

Anagrams

• kohautella