huojentaa

Finnish

Etymology 1

From huoje- +‎ -ntaa (factitive aspect).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯jentɑːˣ/, [ˈhuo̞̯je̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uojentɑː
• Syllabification^(key): huo‧jen‧taa

Verb

huojentaa (transitive)

1. to relieve (to reduce the burden, lighten the load)

Conjugation

Inflection of huojentaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojennan	en huojenna	1st sing.	olen huojentanut	en ole huojentanut
2nd sing.		huojennat	et huojenna	2nd sing.	olet huojentanut	et ole huojentanut
3rd sing.		huojentaa	ei huojenna	3rd sing.	on huojentanut	ei ole huojentanut
1st plur.		huojennamme	emme huojenna	1st plur.	olemme huojentaneet	emme ole huojentaneet
2nd plur.		huojennatte	ette huojenna	2nd plur.	olette huojentaneet	ette ole huojentaneet
3rd plur.		huojentavat	eivät huojenna	3rd plur.	ovat huojentaneet	eivät ole huojentaneet
passive		huojennetaan	ei huojenneta	passive	on huojennettu	ei ole huojennettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojensin	en huojentanut	1st sing.	olin huojentanut	en ollut huojentanut
2nd sing.		huojensit	et huojentanut	2nd sing.	olit huojentanut	et ollut huojentanut
3rd sing.		huojensi	ei huojentanut	3rd sing.	oli huojentanut	ei ollut huojentanut
1st plur.		huojensimme	emme huojentaneet	1st plur.	olimme huojentaneet	emme olleet huojentaneet
2nd plur.		huojensitte	ette huojentaneet	2nd plur.	olitte huojentaneet	ette olleet huojentaneet
3rd plur.		huojensivat	eivät huojentaneet	3rd plur.	olivat huojentaneet	eivät olleet huojentaneet
passive		huojennettiin	ei huojennettu	passive	oli huojennettu	ei ollut huojennettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojentaisin	en huojentaisi	1st sing.	olisin huojentanut	en olisi huojentanut
2nd sing.		huojentaisit	et huojentaisi	2nd sing.	olisit huojentanut	et olisi huojentanut
3rd sing.		huojentaisi	ei huojentaisi	3rd sing.	olisi huojentanut	ei olisi huojentanut
1st plur.		huojentaisimme	emme huojentaisi	1st plur.	olisimme huojentaneet	emme olisi huojentaneet
2nd plur.		huojentaisitte	ette huojentaisi	2nd plur.	olisitte huojentaneet	ette olisi huojentaneet
3rd plur.		huojentaisivat	eivät huojentaisi	3rd plur.	olisivat huojentaneet	eivät olisi huojentaneet
passive		huojennettaisiin	ei huojennettaisi	passive	olisi huojennettu	ei olisi huojennettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huojenna	älä huojenna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huojentakoon	älköön huojentako	3rd sing.	olkoon huojentanut	älköön olko huojentanut
1st plur.		huojentakaamme	älkäämme huojentako	1st plur.	—	—
2nd plur.		huojentakaa	älkää huojentako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huojentakoot	älkööt huojentako	3rd plur.	olkoot huojentaneet	älkööt olko huojentaneet
passive		huojennettakoon	älköön huojennettako	passive	olkoon huojennettu	älköön olko huojennettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojentanen	en huojentane	1st sing.	lienen huojentanut	en liene huojentanut
2nd sing.		huojentanet	et huojentane	2nd sing.	lienet huojentanut	et liene huojentanut
3rd sing.		huojentanee	ei huojentane	3rd sing.	lienee huojentanut	ei liene huojentanut
1st plur.		huojentanemme	emme huojentane	1st plur.	lienemme huojentaneet	emme liene huojentaneet
2nd plur.		huojentanette	ette huojentane	2nd plur.	lienette huojentaneet	ette liene huojentaneet
3rd plur.		huojentanevat	eivät huojentane	3rd plur.	lienevät huojentaneet	eivät liene huojentaneet
passive		huojennettaneen	ei huojennettane	passive	lienee huojennettu	ei liene huojennettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huojentaa		present	huojentava	huojennettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojentaakseni huojentaaksemme 2nd huojentaaksesi huojentaaksenne 3rd huojentaakseen huojentaaksensa		past	huojentanut	huojennettu
2nd	inessive2	huojentaessa	huojennettaessa	agent3	huojentama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojentaessani huojentaessamme 2nd huojentaessasi huojentaessanne 3rd huojentaessaan huojentaessansa		negative	huojentamaton
	instructive	huojentaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form huojentaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	huojentamassa	—
	elative	huojentamasta	—
	illative	huojentamaan	—
	adessive	huojentamalla	—
	abessive	huojentamatta	—
	instructive	huojentaman	huojennettaman
4th4	verbal noun	huojentaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojentamaisillani huojentamaisillamme 2nd huojentamaisillasi huojentamaisillanne 3rd huojentamaisillaan huojentamaisillansa

Derived terms

• huojennella
• huojennus
• huojentua

 

Related terms

• huojentua

Further reading

• “huojentaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯jentɑː/, [ˈhuo̞̯je̞n̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -uojentɑː
• Syllabification^(key): huo‧jen‧taa

Verb

huojentaa

1. third-person singular present indicative of huojentaa