hyvätuloinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hyvä +‎ -tuloinen

Adjective[edit]

hyvätuloinen (comparative hyvätuloisempi, superlative hyvätuloisin)

  1. Having a good income; well-to-do.

Declension[edit]

See also[edit]