ilkivaltainen

Finnish

Etymology

From ilkivalta +‎ -inen.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈilkiˌʋɑltɑi̯nen/, [ˈilk̟iˌʋɑ̝l̪t̪ɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑltɑinen
• Syllabification^(key): il‧ki‧val‧tai‧nen

Adjective

ilkivaltainen (comparative ilkivaltaisempi, superlative ilkivaltaisin)

1. mischievous

Declension

Inflection of ilkivaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ilkivaltainen	ilkivaltaiset
genitive		ilkivaltaisen	ilkivaltaisten ilkivaltaisien
partitive		ilkivaltaista	ilkivaltaisia
illative		ilkivaltaiseen	ilkivaltaisiin
		singular	plural
nominative		ilkivaltainen	ilkivaltaiset
accusative	nom.	ilkivaltainen	ilkivaltaiset
	gen.	ilkivaltaisen
genitive		ilkivaltaisen	ilkivaltaisten ilkivaltaisien
partitive		ilkivaltaista	ilkivaltaisia
inessive		ilkivaltaisessa	ilkivaltaisissa
elative		ilkivaltaisesta	ilkivaltaisista
illative		ilkivaltaiseen	ilkivaltaisiin
adessive		ilkivaltaisella	ilkivaltaisilla
ablative		ilkivaltaiselta	ilkivaltaisilta
allative		ilkivaltaiselle	ilkivaltaisille
essive		ilkivaltaisena	ilkivaltaisina
translative		ilkivaltaiseksi	ilkivaltaisiksi
abessive		ilkivaltaisetta	ilkivaltaisitta
instructive		—	ilkivaltaisin
comitative		—	ilkivaltaisine

Possessive forms of ilkivaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ilkivaltaiseni ilkivaltaiseni accusative nom. ilkivaltaiseni ilkivaltaiseni gen. ilkivaltaiseni genitive ilkivaltaiseni ilkivaltaisteni ilkivaltaisieni partitive ilkivaltaistani ilkivaltaisiani inessive ilkivaltaisessani ilkivaltaisissani elative ilkivaltaisestani ilkivaltaisistani illative ilkivaltaiseeni ilkivaltaisiini adessive ilkivaltaisellani ilkivaltaisillani ablative ilkivaltaiseltani ilkivaltaisiltani allative ilkivaltaiselleni ilkivaltaisilleni essive ilkivaltaisenani ilkivaltaisinani translative ilkivaltaisekseni ilkivaltaisikseni abessive ilkivaltaisettani ilkivaltaisittani instructive — — comitative — ilkivaltaisineni second-person singular possessor singular plural nominative ilkivaltaisesi ilkivaltaisesi accusative nom. ilkivaltaisesi ilkivaltaisesi gen. ilkivaltaisesi genitive ilkivaltaisesi ilkivaltaistesi ilkivaltaisiesi partitive ilkivaltaistasi ilkivaltaisiasi inessive ilkivaltaisessasi ilkivaltaisissasi elative ilkivaltaisestasi ilkivaltaisistasi illative ilkivaltaiseesi ilkivaltaisiisi adessive ilkivaltaisellasi ilkivaltaisillasi ablative ilkivaltaiseltasi ilkivaltaisiltasi allative ilkivaltaisellesi ilkivaltaisillesi essive ilkivaltaisenasi ilkivaltaisinasi translative ilkivaltaiseksesi ilkivaltaisiksesi abessive ilkivaltaisettasi ilkivaltaisittasi instructive — — comitative — ilkivaltaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ilkivaltaisemme ilkivaltaisemme accusative nom. ilkivaltaisemme ilkivaltaisemme gen. ilkivaltaisemme genitive ilkivaltaisemme ilkivaltaistemme ilkivaltaisiemme partitive ilkivaltaistamme ilkivaltaisiamme inessive ilkivaltaisessamme ilkivaltaisissamme elative ilkivaltaisestamme ilkivaltaisistamme illative ilkivaltaiseemme ilkivaltaisiimme adessive ilkivaltaisellamme ilkivaltaisillamme ablative ilkivaltaiseltamme ilkivaltaisiltamme allative ilkivaltaisellemme ilkivaltaisillemme essive ilkivaltaisenamme ilkivaltaisinamme translative ilkivaltaiseksemme ilkivaltaisiksemme abessive ilkivaltaisettamme ilkivaltaisittamme instructive — — comitative — ilkivaltaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ilkivaltaisenne ilkivaltaisenne accusative nom. ilkivaltaisenne ilkivaltaisenne gen. ilkivaltaisenne genitive ilkivaltaisenne ilkivaltaistenne ilkivaltaisienne partitive ilkivaltaistanne ilkivaltaisianne inessive ilkivaltaisessanne ilkivaltaisissanne elative ilkivaltaisestanne ilkivaltaisistanne illative ilkivaltaiseenne ilkivaltaisiinne adessive ilkivaltaisellanne ilkivaltaisillanne ablative ilkivaltaiseltanne ilkivaltaisiltanne allative ilkivaltaisellenne ilkivaltaisillenne essive ilkivaltaisenanne ilkivaltaisinanne translative ilkivaltaiseksenne ilkivaltaisiksenne abessive ilkivaltaisettanne ilkivaltaisittanne instructive — — comitative — ilkivaltaisinenne third-person possessor singular plural nominative ilkivaltaisensa ilkivaltaisensa accusative nom. ilkivaltaisensa ilkivaltaisensa gen. ilkivaltaisensa genitive ilkivaltaisensa ilkivaltaistensa ilkivaltaisiensa partitive ilkivaltaistaan ilkivaltaistansa ilkivaltaisiaan ilkivaltaisiansa inessive ilkivaltaisessaan ilkivaltaisessansa ilkivaltaisissaan ilkivaltaisissansa elative ilkivaltaisestaan ilkivaltaisestansa ilkivaltaisistaan ilkivaltaisistansa illative ilkivaltaiseensa ilkivaltaisiinsa adessive ilkivaltaisellaan ilkivaltaisellansa ilkivaltaisillaan ilkivaltaisillansa ablative ilkivaltaiseltaan ilkivaltaiseltansa ilkivaltaisiltaan ilkivaltaisiltansa allative ilkivaltaiselleen ilkivaltaisellensa ilkivaltaisilleen ilkivaltaisillensa essive ilkivaltaisenaan ilkivaltaisenansa ilkivaltaisinaan ilkivaltaisinansa translative ilkivaltaisekseen ilkivaltaiseksensa ilkivaltaisikseen ilkivaltaisiksensa abessive ilkivaltaisettaan ilkivaltaisettansa ilkivaltaisittaan ilkivaltaisittansa instructive — — comitative — ilkivaltaisineen ilkivaltaisinensa

Derived terms

• ilkivaltaisesti
• ilkivaltaisuus

 

Further reading

• “ilkivaltainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02