jäyketä

Finnish

Etymology

From jäykkä +‎ -eta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjæy̯ketæˣ/, [ˈjæy̯k̟e̞t̪æ(ʔ)]
• Rhymes: -æyketæ
• Syllabification^(key): jäy‧ke‧tä

Verb

jäyketä

1. (intransitive) To stiffen.

Conjugation

Inflection of jäyketä (Kotus type 72*A/vanheta, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäykkenen	en jäykkene	1st sing.	olen jäykennyt	en ole jäykennyt
2nd sing.		jäykkenet	et jäykkene	2nd sing.	olet jäykennyt	et ole jäykennyt
3rd sing.		jäykkenee	ei jäykkene	3rd sing.	on jäykennyt	ei ole jäykennyt
1st plur.		jäykkenemme	emme jäykkene	1st plur.	olemme jäykenneet	emme ole jäykenneet
2nd plur.		jäykkenette	ette jäykkene	2nd plur.	olette jäykenneet	ette ole jäykenneet
3rd plur.		jäykkenevät	eivät jäykkene	3rd plur.	ovat jäykenneet	eivät ole jäykenneet
passive		jäyketään	ei jäyketä	passive	on jäyketty	ei ole jäyketty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäykkenin	en jäykennyt	1st sing.	olin jäykennyt	en ollut jäykennyt
2nd sing.		jäykkenit	et jäykennyt	2nd sing.	olit jäykennyt	et ollut jäykennyt
3rd sing.		jäykkeni	ei jäykennyt	3rd sing.	oli jäykennyt	ei ollut jäykennyt
1st plur.		jäykkenimme	emme jäykenneet	1st plur.	olimme jäykenneet	emme olleet jäykenneet
2nd plur.		jäykkenitte	ette jäykenneet	2nd plur.	olitte jäykenneet	ette olleet jäykenneet
3rd plur.		jäykkenivät	eivät jäykenneet	3rd plur.	olivat jäykenneet	eivät olleet jäykenneet
passive		jäykettiin	ei jäyketty	passive	oli jäyketty	ei ollut jäyketty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäykkenisin	en jäykkenisi	1st sing.	olisin jäykennyt	en olisi jäykennyt
2nd sing.		jäykkenisit	et jäykkenisi	2nd sing.	olisit jäykennyt	et olisi jäykennyt
3rd sing.		jäykkenisi	ei jäykkenisi	3rd sing.	olisi jäykennyt	ei olisi jäykennyt
1st plur.		jäykkenisimme	emme jäykkenisi	1st plur.	olisimme jäykenneet	emme olisi jäykenneet
2nd plur.		jäykkenisitte	ette jäykkenisi	2nd plur.	olisitte jäykenneet	ette olisi jäykenneet
3rd plur.		jäykkenisivät	eivät jäykkenisi	3rd plur.	olisivat jäykenneet	eivät olisi jäykenneet
passive		jäykettäisiin	ei jäykettäisi	passive	olisi jäyketty	ei olisi jäyketty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jäykkene	älä jäykkene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jäyketköön	älköön jäyketkö	3rd sing.	olkoon jäykennyt	älköön olko jäykennyt
1st plur.		jäyketkäämme	älkäämme jäyketkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		jäyketkää	älkää jäyketkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jäyketkööt	älkööt jäyketkö	3rd plur.	olkoot jäykenneet	älkööt olko jäykenneet
passive		jäykettäköön	älköön jäykettäkö	passive	olkoon jäyketty	älköön olko jäyketty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jäykennen	en jäykenne	1st sing.	lienen jäykennyt	en liene jäykennyt
2nd sing.		jäykennet	et jäykenne	2nd sing.	lienet jäykennyt	et liene jäykennyt
3rd sing.		jäykennee	ei jäykenne	3rd sing.	lienee jäykennyt	ei liene jäykennyt
1st plur.		jäykennemme	emme jäykenne	1st plur.	lienemme jäykenneet	emme liene jäykenneet
2nd plur.		jäykennette	ette jäykenne	2nd plur.	lienette jäykenneet	ette liene jäykenneet
3rd plur.		jäykennevät	eivät jäykenne	3rd plur.	lienevät jäykenneet	eivät liene jäykenneet
passive		jäykettäneen	ei jäykettäne	passive	lienee jäyketty	ei liene jäyketty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jäyketä		present	jäykkenevä	jäykettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäyketäkseni jäyketäksemme 2nd jäyketäksesi jäyketäksenne 3rd jäyketäkseen jäyketäksensä		past	jäykennyt	jäyketty
2nd	inessive2	jäyketessä	jäykettäessä	agent3	jäykkenemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäyketessäni jäyketessämme 2nd jäyketessäsi jäyketessänne 3rd jäyketessään jäyketessänsä		negative	jäykkenemätön
	instructive	jäyketen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	jäykkenemässä	—
	elative	jäykkenemästä	—
	illative	jäykkenemään	—
	adessive	jäykkenemällä	—
	abessive	jäykkenemättä	—
	instructive	jäykkenemän	jäykettämän
4th4	verbal noun	jäykkeneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jäykkenemäisilläni jäykkenemäisillämme 2nd jäykkenemäisilläsi jäykkenemäisillänne 3rd jäykkenemäisillään jäykkenemäisillänsä

Further reading

• “jäyketä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02