kallistaa

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Jump to: navigation, search

Contents

[edit] Finnish

[edit] Etymology 1

[edit] Verb

kallistaa

  1. (transitive) to slope, lean, incline, tilt.
[edit] Conjugation
Conjugation of kallistaa (type muistaa)
indicative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kallistan kallistamme en kallista emme kallista 1st olen kallistanut olemme kallistaneet en ole kallistanut emme ole kallistaneet
2nd kallistat kallistatte et kallista ette kallista 2nd olet kallistanut olette kallistaneet et ole kallistanut ette ole kallistaneet
3rd kallistaa kallistavat ei kallista eivät kallista 3rd on kallistanut ovat kallistaneet ei ole kallistanut eivät ole kallistaneet
passive kallistetaan ei kallisteta passive on kallistettu ei ole kallistettu
past pluperfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kallistin kallistimme en kallistanut emme kallistaneet 1st olin kallistanut olimme kallistaneet en ollut kallistanut emme olleet kallistaneet
2nd kallistit kallistitte et kallistanut ette kallistaneet 2nd olit kallistanut olitte kallistaneet et ollut kallistanut ette olleet kallistaneet
3rd kallisti kallistivat ei kallistanut eivät kallistaneet 3rd oli kallistanut olivat kallistaneet ei ollut kallistanut eivät olleet kallistaneet
passive kallistettiin ei kallistettu passive oli kallistettu ei ollut kallistettu
conditional
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kallistaisin kallistaisimme en kallistaisi emme kallistaisi 1st olisin kallistanut olisimme kallistaneet en olisi kallistanut emme olisi kallistaneet
2nd kallistaisit kallistaisitte et kallistaisi ette kallistaisi 2nd olisit kallistanut olisitte kallistaneet et olisi kallistanut ette olisi kallistaneet
3rd kallistaisi kallistaisivat ei kallistaisi eivät kallistaisi 3rd olisi kallistanut olisivat kallistaneet ei olisi kallistanut eivät olisi kallistaneet
passive kallistettaisiin ei kallistettaisi passive olisi kallistettu ei olisi kallistettu
imperative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st – kallistakaamme – älkäämme kallistako 1st – olkaamme kallistaneet – älkäämme olko kallistaneet
2nd kallista kallistakaa älä kallista älkää kallistako 2nd ole kallistanut olkaa kallistaneet älä ole kallistanut älkää olko kallistaneet
3rd kallistakoon kallistakoot älköön kallistako älkööt kallistako 3rd olkoon kallistanut olkoot kallistaneet älköön olko kallistanut älkööt olko kallistaneet
passive kallistettakoon älköön kallistettako passive olkoon kallistettu älköön olko kallistettu
potential
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kallistanen kallistanemme en kallistane emme kallistane 1st lienen kallistanut lienemme kallistaneet en liene kallistanut emme liene kallistaneet
2nd kallistanet kallistanette et kallistane ette kallistane 2nd lienet kallistanut lienette kallistaneet et liene kallistanut ette liene kallistaneet
3rd kallistanee kallistanevat ei kallistane eivät kallistane 3rd lienee kallistanut lienevät kallistaneet ei liene kallistanut eivät liene kallistaneet
passive kallistettaneen ei kallistettane passive lienee kallistettu ei liene kallistettu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I kallistaa present kallistava kallistettava
long I kallistaakseen2 past kallistanut kallistettu
II inessive kallistaessa1 kallistettaessa agent kallistama1, 3
instructive kallistaen – negative kallistamaton
III inessive kallistamassa – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
elative kallistamasta –
illative kallistamaan –
adessive kallistamalla –
abessive kallistamatta –
instructive kallistaman kallistettaman
IV nominative kallistaminen
partitive kallistamista
V kallistamaisillaan2

[edit] Verb

kallistaa

  1. Third-person singular indicative present form of kallistaa.

[edit] Etymology 2

[edit] Verb

kallistaa

  1. (transitive) To make more expensive.
[edit] Conjugation
Conjugation of kallistaa (type muistaa)
indicative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kallistan kallistamme en kallista emme kallista 1st olen kallistanut olemme kallistaneet en ole kallistanut emme ole kallistaneet
2nd kallistat kallistatte et kallista ette kallista 2nd olet kallistanut olette kallistaneet et ole kallistanut ette ole kallistaneet
3rd kallistaa kallistavat ei kallista eivät kallista 3rd on kallistanut ovat kallistaneet ei ole kallistanut eivät ole kallistaneet
passive kallistetaan ei kallisteta passive on kallistettu ei ole kallistettu
past pluperfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kallistin kallistimme en kallistanut emme kallistaneet 1st olin kallistanut olimme kallistaneet en ollut kallistanut emme olleet kallistaneet
2nd kallistit kallistitte et kallistanut ette kallistaneet 2nd olit kallistanut olitte kallistaneet et ollut kallistanut ette olleet kallistaneet
3rd kallisti kallistivat ei kallistanut eivät kallistaneet 3rd oli kallistanut olivat kallistaneet ei ollut kallistanut eivät olleet kallistaneet
passive kallistettiin ei kallistettu passive oli kallistettu ei ollut kallistettu
conditional
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kallistaisin kallistaisimme en kallistaisi emme kallistaisi 1st olisin kallistanut olisimme kallistaneet en olisi kallistanut emme olisi kallistaneet
2nd kallistaisit kallistaisitte et kallistaisi ette kallistaisi 2nd olisit kallistanut olisitte kallistaneet et olisi kallistanut ette olisi kallistaneet
3rd kallistaisi kallistaisivat ei kallistaisi eivät kallistaisi 3rd olisi kallistanut olisivat kallistaneet ei olisi kallistanut eivät olisi kallistaneet
passive kallistettaisiin ei kallistettaisi passive olisi kallistettu ei olisi kallistettu
imperative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st – kallistakaamme – älkäämme kallistako 1st – olkaamme kallistaneet – älkäämme olko kallistaneet
2nd kallista kallistakaa älä kallista älkää kallistako 2nd ole kallistanut olkaa kallistaneet älä ole kallistanut älkää olko kallistaneet
3rd kallistakoon kallistakoot älköön kallistako älkööt kallistako 3rd olkoon kallistanut olkoot kallistaneet älköön olko kallistanut älkööt olko kallistaneet
passive kallistettakoon älköön kallistettako passive olkoon kallistettu älköön olko kallistettu
potential
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kallistanen kallistanemme en kallistane emme kallistane 1st lienen kallistanut lienemme kallistaneet en liene kallistanut emme liene kallistaneet
2nd kallistanet kallistanette et kallistane ette kallistane 2nd lienet kallistanut lienette kallistaneet et liene kallistanut ette liene kallistaneet
3rd kallistanee kallistanevat ei kallistane eivät kallistane 3rd lienee kallistanut lienevät kallistaneet ei liene kallistanut eivät liene kallistaneet
passive kallistettaneen ei kallistettane passive lienee kallistettu ei liene kallistettu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I kallistaa present kallistava kallistettava
long I kallistaakseen2 past kallistanut kallistettu
II inessive kallistaessa1 kallistettaessa agent kallistama1, 3
instructive kallistaen – negative kallistamaton
III inessive kallistamassa – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
elative kallistamasta –
illative kallistamaan –
adessive kallistamalla –
abessive kallistamatta –
instructive kallistaman kallistettaman
IV nominative kallistaminen
partitive kallistamista
V kallistamaisillaan2

[edit] Verb

kallistaa

  1. Third-person singular indicative present form of kallistaa.
Retrieved from "http://en.wiktionary.org/wiki/kallistaa"
In other languages