kielimaantiede

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kieli +‎ maantiede

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkie̯liˌmɑːnˌtie̯deˣ/, [ˈk̟ie̞̯liˌmɑ̝ːn̪ˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iede
  • Syllabification(key): kie‧li‧maan‧tie‧de

Noun[edit]

kielimaantiede

  1. language geography

Declension[edit]

Inflection of kielimaantiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative kielimaantiede kielimaantieteet
genitive kielimaantieteen kielimaantieteiden
kielimaantieteitten
partitive kielimaantiedettä kielimaantieteitä
illative kielimaantieteeseen kielimaantieteisiin
kielimaantieteihin
singular plural
nominative kielimaantiede kielimaantieteet
accusative nom. kielimaantiede kielimaantieteet
gen. kielimaantieteen
genitive kielimaantieteen kielimaantieteiden
kielimaantieteitten
partitive kielimaantiedettä kielimaantieteitä
inessive kielimaantieteessä kielimaantieteissä
elative kielimaantieteestä kielimaantieteistä
illative kielimaantieteeseen kielimaantieteisiin
kielimaantieteihin
adessive kielimaantieteellä kielimaantieteillä
ablative kielimaantieteeltä kielimaantieteiltä
allative kielimaantieteelle kielimaantieteille
essive kielimaantieteenä kielimaantieteinä
translative kielimaantieteeksi kielimaantieteiksi
abessive kielimaantieteettä kielimaantieteittä
instructive kielimaantietein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kielimaantiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kielimaantieteeni kielimaantieteeni
accusative nom. kielimaantieteeni kielimaantieteeni
gen. kielimaantieteeni
genitive kielimaantieteeni kielimaantieteideni
kielimaantieteitteni
partitive kielimaantiedettäni kielimaantieteitäni
inessive kielimaantieteessäni kielimaantieteissäni
elative kielimaantieteestäni kielimaantieteistäni
illative kielimaantieteeseeni kielimaantieteisiini
kielimaantieteihini
adessive kielimaantieteelläni kielimaantieteilläni
ablative kielimaantieteeltäni kielimaantieteiltäni
allative kielimaantieteelleni kielimaantieteilleni
essive kielimaantieteenäni kielimaantieteinäni
translative kielimaantieteekseni kielimaantieteikseni
abessive kielimaantieteettäni kielimaantieteittäni
instructive
comitative kielimaantieteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kielimaantieteesi kielimaantieteesi
accusative nom. kielimaantieteesi kielimaantieteesi
gen. kielimaantieteesi
genitive kielimaantieteesi kielimaantieteidesi
kielimaantieteittesi
partitive kielimaantiedettäsi kielimaantieteitäsi
inessive kielimaantieteessäsi kielimaantieteissäsi
elative kielimaantieteestäsi kielimaantieteistäsi
illative kielimaantieteeseesi kielimaantieteisiisi
kielimaantieteihisi
adessive kielimaantieteelläsi kielimaantieteilläsi
ablative kielimaantieteeltäsi kielimaantieteiltäsi
allative kielimaantieteellesi kielimaantieteillesi
essive kielimaantieteenäsi kielimaantieteinäsi
translative kielimaantieteeksesi kielimaantieteiksesi
abessive kielimaantieteettäsi kielimaantieteittäsi
instructive
comitative kielimaantieteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kielimaantieteemme kielimaantieteemme
accusative nom. kielimaantieteemme kielimaantieteemme
gen. kielimaantieteemme
genitive kielimaantieteemme kielimaantieteidemme
kielimaantieteittemme
partitive kielimaantiedettämme kielimaantieteitämme
inessive kielimaantieteessämme kielimaantieteissämme
elative kielimaantieteestämme kielimaantieteistämme
illative kielimaantieteeseemme kielimaantieteisiimme
kielimaantieteihimme
adessive kielimaantieteellämme kielimaantieteillämme
ablative kielimaantieteeltämme kielimaantieteiltämme
allative kielimaantieteellemme kielimaantieteillemme
essive kielimaantieteenämme kielimaantieteinämme
translative kielimaantieteeksemme kielimaantieteiksemme
abessive kielimaantieteettämme kielimaantieteittämme
instructive
comitative kielimaantieteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kielimaantieteenne kielimaantieteenne
accusative nom. kielimaantieteenne kielimaantieteenne
gen. kielimaantieteenne
genitive kielimaantieteenne kielimaantieteidenne
kielimaantieteittenne
partitive kielimaantiedettänne kielimaantieteitänne
inessive kielimaantieteessänne kielimaantieteissänne
elative kielimaantieteestänne kielimaantieteistänne
illative kielimaantieteeseenne kielimaantieteisiinne
kielimaantieteihinne
adessive kielimaantieteellänne kielimaantieteillänne
ablative kielimaantieteeltänne kielimaantieteiltänne
allative kielimaantieteellenne kielimaantieteillenne
essive kielimaantieteenänne kielimaantieteinänne
translative kielimaantieteeksenne kielimaantieteiksenne
abessive kielimaantieteettänne kielimaantieteittänne
instructive
comitative kielimaantieteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kielimaantieteensä kielimaantieteensä
accusative nom. kielimaantieteensä kielimaantieteensä
gen. kielimaantieteensä
genitive kielimaantieteensä kielimaantieteidensä
kielimaantieteittensä
partitive kielimaantiedettään
kielimaantiedettänsä
kielimaantieteitään
kielimaantieteitänsä
inessive kielimaantieteessään
kielimaantieteessänsä
kielimaantieteissään
kielimaantieteissänsä
elative kielimaantieteestään
kielimaantieteestänsä
kielimaantieteistään
kielimaantieteistänsä
illative kielimaantieteeseensä kielimaantieteisiinsä
kielimaantieteihinsä
adessive kielimaantieteellään
kielimaantieteellänsä
kielimaantieteillään
kielimaantieteillänsä
ablative kielimaantieteeltään
kielimaantieteeltänsä
kielimaantieteiltään
kielimaantieteiltänsä
allative kielimaantieteelleen
kielimaantieteellensä
kielimaantieteilleen
kielimaantieteillensä
essive kielimaantieteenään
kielimaantieteenänsä
kielimaantieteinään
kielimaantieteinänsä
translative kielimaantieteekseen
kielimaantieteeksensä
kielimaantieteikseen
kielimaantieteiksensä
abessive kielimaantieteettään
kielimaantieteettänsä
kielimaantieteittään
kielimaantieteittänsä
instructive
comitative kielimaantieteineen
kielimaantieteinensä

Further reading[edit]