kiihottaa

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Jump to: navigation, search

Contents

[edit] Finnish

[edit] Verb

kiihottaa

  1. (transitive) To excite, agitate, provoke, stir, stimulate.
  2. (transitive) To arouse, turn on (sexually).

[edit] Conjugation

Conjugation of kiihottaa (type muistaa)
indicative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kiihotan kiihotamme en kiihota emme kiihota 1st olen kiihottanut olemme kiihottaneet en ole kiihottanut emme ole kiihottaneet
2nd kiihotat kiihotatte et kiihota ette kiihota 2nd olet kiihottanut olette kiihottaneet et ole kiihottanut ette ole kiihottaneet
3rd kiihottaa kiihottavat ei kiihota eivät kiihota 3rd on kiihottanut ovat kiihottaneet ei ole kiihottanut eivät ole kiihottaneet
passive kiihotetaan ei kiihoteta passive on kiihotettu ei ole kiihotettu
past pluperfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kiihotin kiihotimme en kiihottanut emme kiihottaneet 1st olin kiihottanut olimme kiihottaneet en ollut kiihottanut emme olleet kiihottaneet
2nd kiihotit kiihotitte et kiihottanut ette kiihottaneet 2nd olit kiihottanut olitte kiihottaneet et ollut kiihottanut ette olleet kiihottaneet
3rd kiihotti kiihottivat ei kiihottanut eivät kiihottaneet 3rd oli kiihottanut olivat kiihottaneet ei ollut kiihottanut eivät olleet kiihottaneet
passive kiihotettiin ei kiihotettu passive oli kiihotettu ei ollut kiihotettu
conditional
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kiihottaisin kiihottaisimme en kiihottaisi emme kiihottaisi 1st olisin kiihottanut olisimme kiihottaneet en olisi kiihottanut emme olisi kiihottaneet
2nd kiihottaisit kiihottaisitte et kiihottaisi ette kiihottaisi 2nd olisit kiihottanut olisitte kiihottaneet et olisi kiihottanut ette olisi kiihottaneet
3rd kiihottaisi kiihottaisivat ei kiihottaisi eivät kiihottaisi 3rd olisi kiihottanut olisivat kiihottaneet ei olisi kiihottanut eivät olisi kiihottaneet
passive kiihotettaisiin ei kiihotettaisi passive olisi kiihotettu ei olisi kiihotettu
imperative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st – kiihottakaamme – älkäämme kiihottako 1st – olkaamme kiihottaneet – älkäämme olko kiihottaneet
2nd kiihota kiihottakaa älä kiihota älkää kiihottako 2nd ole kiihottanut olkaa kiihottaneet älä ole kiihottanut älkää olko kiihottaneet
3rd kiihottakoon kiihottakoot älköön kiihottako älkööt kiihottako 3rd olkoon kiihottanut olkoot kiihottaneet älköön olko kiihottanut älkööt olko kiihottaneet
passive kiihotettakoon älköön kiihotettako passive olkoon kiihotettu älköön olko kiihotettu
potential
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st kiihottanen kiihottanemme en kiihottane emme kiihottane 1st lienen kiihottanut lienemme kiihottaneet en liene kiihottanut emme liene kiihottaneet
2nd kiihottanet kiihottanette et kiihottane ette kiihottane 2nd lienet kiihottanut lienette kiihottaneet et liene kiihottanut ette liene kiihottaneet
3rd kiihottanee kiihottanevat ei kiihottane eivät kiihottane 3rd lienee kiihottanut lienevät kiihottaneet ei liene kiihottanut eivät liene kiihottaneet
passive kiihotettaneen ei kiihotettane passive lienee kiihotettu ei liene kiihotettu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I kiihottaa present kiihottava kiihotettava
long I kiihottaakseen2 past kiihottanut kiihotettu
II inessive kiihottaessa1 kiihotettaessa agent kiihottama1, 3
instructive kiihottaen – negative kiihottamaton
III inessive kiihottamassa – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
elative kiihottamasta –
illative kiihottamaan –
adessive kiihottamalla –
abessive kiihottamatta –
instructive kiihottaman kiihotettaman
IV nominative kiihottaminen
partitive kiihottamista
V kiihottamaisillaan2

[edit] Verb

kiihottaa

  1. Third-person singular indicative present form of kiihottaa.
Retrieved from "http://en.wiktionary.org/wiki/kiihottaa"