klaava

Finnish

Etymology

From Swedish klave.

Pronunciation

• Hyphenation: klaa‧va
• Rhymes: -ɑːʋɑ
• IPA: [ˈklɑːʋɑ]

Noun

klaava

1. tails (in coins)

Declension

Declension of klaava (type kala) singular plural nominative klaava klaavat genitive klaavan klaavojen klaavain1 partitive klaavaa klaavoja accusative klaava klaavan klaavat inessive klaavassa klaavoissa elative klaavasta klaavoista illative klaavaan klaavoihin adessive klaavalla klaavoilla ablative klaavalta klaavoilta allative klaavalle klaavoille essive klaavana klaavoina translative klaavaksi klaavoiksi instructive – klaavoin abessive klaavatta klaavoitta comitative – klaavoineen 1) Rare.

Antonyms

• kruuna

Idioms

• kruuna vai klaava = heads or tails

References

• Häkkinen, Kaisa (2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. ISBN 951-0-27108-X.

Anagrams

• alkava, kalvaa, kavala