kombinoitua

Finnish

Etymology

From kombinoida +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkombinoi̯tuɑˣ/, [ˈko̞mbiˌno̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): kom‧bi‧noi‧tu‧a

Verb

kombinoitua

1. (intransitive) To be combined.

Conjugation

Inflection of kombinoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kombinoidun	en kombinoidu	1st sing.	olen kombinoitunut	en ole kombinoitunut
2nd sing.		kombinoidut	et kombinoidu	2nd sing.	olet kombinoitunut	et ole kombinoitunut
3rd sing.		kombinoituu	ei kombinoidu	3rd sing.	on kombinoitunut	ei ole kombinoitunut
1st plur.		kombinoidumme	emme kombinoidu	1st plur.	olemme kombinoituneet	emme ole kombinoituneet
2nd plur.		kombinoidutte	ette kombinoidu	2nd plur.	olette kombinoituneet	ette ole kombinoituneet
3rd plur.		kombinoituvat	eivät kombinoidu	3rd plur.	ovat kombinoituneet	eivät ole kombinoituneet
passive		kombinoidutaan	ei kombinoiduta	passive	on kombinoiduttu	ei ole kombinoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kombinoiduin	en kombinoitunut	1st sing.	olin kombinoitunut	en ollut kombinoitunut
2nd sing.		kombinoiduit	et kombinoitunut	2nd sing.	olit kombinoitunut	et ollut kombinoitunut
3rd sing.		kombinoitui	ei kombinoitunut	3rd sing.	oli kombinoitunut	ei ollut kombinoitunut
1st plur.		kombinoiduimme	emme kombinoituneet	1st plur.	olimme kombinoituneet	emme olleet kombinoituneet
2nd plur.		kombinoiduitte	ette kombinoituneet	2nd plur.	olitte kombinoituneet	ette olleet kombinoituneet
3rd plur.		kombinoituivat	eivät kombinoituneet	3rd plur.	olivat kombinoituneet	eivät olleet kombinoituneet
passive		kombinoiduttiin	ei kombinoiduttu	passive	oli kombinoiduttu	ei ollut kombinoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kombinoituisin	en kombinoituisi	1st sing.	olisin kombinoitunut	en olisi kombinoitunut
2nd sing.		kombinoituisit	et kombinoituisi	2nd sing.	olisit kombinoitunut	et olisi kombinoitunut
3rd sing.		kombinoituisi	ei kombinoituisi	3rd sing.	olisi kombinoitunut	ei olisi kombinoitunut
1st plur.		kombinoituisimme	emme kombinoituisi	1st plur.	olisimme kombinoituneet	emme olisi kombinoituneet
2nd plur.		kombinoituisitte	ette kombinoituisi	2nd plur.	olisitte kombinoituneet	ette olisi kombinoituneet
3rd plur.		kombinoituisivat	eivät kombinoituisi	3rd plur.	olisivat kombinoituneet	eivät olisi kombinoituneet
passive		kombinoiduttaisiin	ei kombinoiduttaisi	passive	olisi kombinoiduttu	ei olisi kombinoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kombinoidu	älä kombinoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kombinoitukoon	älköön kombinoituko	3rd sing.	olkoon kombinoitunut	älköön olko kombinoitunut
1st plur.		kombinoitukaamme	älkäämme kombinoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kombinoitukaa	älkää kombinoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kombinoitukoot	älkööt kombinoituko	3rd plur.	olkoot kombinoituneet	älkööt olko kombinoituneet
passive		kombinoiduttakoon	älköön kombinoiduttako	passive	olkoon kombinoiduttu	älköön olko kombinoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kombinoitunen	en kombinoitune	1st sing.	lienen kombinoitunut	en liene kombinoitunut
2nd sing.		kombinoitunet	et kombinoitune	2nd sing.	lienet kombinoitunut	et liene kombinoitunut
3rd sing.		kombinoitunee	ei kombinoitune	3rd sing.	lienee kombinoitunut	ei liene kombinoitunut
1st plur.		kombinoitunemme	emme kombinoitune	1st plur.	lienemme kombinoituneet	emme liene kombinoituneet
2nd plur.		kombinoitunette	ette kombinoitune	2nd plur.	lienette kombinoituneet	ette liene kombinoituneet
3rd plur.		kombinoitunevat	eivät kombinoitune	3rd plur.	lienevät kombinoituneet	eivät liene kombinoituneet
passive		kombinoiduttaneen	ei kombinoiduttane	passive	lienee kombinoiduttu	ei liene kombinoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kombinoitua		present	kombinoituva	kombinoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kombinoituakseni kombinoituaksemme 2nd kombinoituaksesi kombinoituaksenne 3rd kombinoituakseen kombinoituaksensa		past	kombinoitunut	kombinoiduttu
2nd	inessive2	kombinoituessa	kombinoiduttaessa	agent3	kombinoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kombinoituessani kombinoituessamme 2nd kombinoituessasi kombinoituessanne 3rd kombinoituessaan kombinoituessansa		negative	kombinoitumaton
	instructive	kombinoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kombinoitumassa	—
	elative	kombinoitumasta	—
	illative	kombinoitumaan	—
	adessive	kombinoitumalla	—
	abessive	kombinoitumatta	—
	instructive	kombinoituman	kombinoiduttaman
4th4	verbal noun	kombinoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kombinoitumaisillani kombinoitumaisillamme 2nd kombinoitumaisillasi kombinoitumaisillanne 3rd kombinoitumaisillaan kombinoitumaisillansa

Synonyms

• yhdistyä

Related terms

• kombinoida (transitive)

Further reading

• “kombinoitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02