kuitata

Finnish

Etymology

kuit- +‎ -ata

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkui̯tɑtɑˣ/, [ˈkui̯t̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uitɑtɑ
• Syllabification^(key): kui‧ta‧ta

Verb

kuitata

1. (transitive) To give a receipt for, to receipt.
2. (transitive) To acknowledge receipt of.

Conjugation

Inflection of kuitata (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuittaan	en kuittaa	1st sing.	olen kuitannut	en ole kuitannut
2nd sing.		kuittaat	et kuittaa	2nd sing.	olet kuitannut	et ole kuitannut
3rd sing.		kuittaa	ei kuittaa	3rd sing.	on kuitannut	ei ole kuitannut
1st plur.		kuittaamme	emme kuittaa	1st plur.	olemme kuitanneet	emme ole kuitanneet
2nd plur.		kuittaatte	ette kuittaa	2nd plur.	olette kuitanneet	ette ole kuitanneet
3rd plur.		kuittaavat	eivät kuittaa	3rd plur.	ovat kuitanneet	eivät ole kuitanneet
passive		kuitataan	ei kuitata	passive	on kuitattu	ei ole kuitattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuittasin	en kuitannut	1st sing.	olin kuitannut	en ollut kuitannut
2nd sing.		kuittasit	et kuitannut	2nd sing.	olit kuitannut	et ollut kuitannut
3rd sing.		kuittasi	ei kuitannut	3rd sing.	oli kuitannut	ei ollut kuitannut
1st plur.		kuittasimme	emme kuitanneet	1st plur.	olimme kuitanneet	emme olleet kuitanneet
2nd plur.		kuittasitte	ette kuitanneet	2nd plur.	olitte kuitanneet	ette olleet kuitanneet
3rd plur.		kuittasivat	eivät kuitanneet	3rd plur.	olivat kuitanneet	eivät olleet kuitanneet
passive		kuitattiin	ei kuitattu	passive	oli kuitattu	ei ollut kuitattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuittaisin	en kuittaisi	1st sing.	olisin kuitannut	en olisi kuitannut
2nd sing.		kuittaisit	et kuittaisi	2nd sing.	olisit kuitannut	et olisi kuitannut
3rd sing.		kuittaisi	ei kuittaisi	3rd sing.	olisi kuitannut	ei olisi kuitannut
1st plur.		kuittaisimme	emme kuittaisi	1st plur.	olisimme kuitanneet	emme olisi kuitanneet
2nd plur.		kuittaisitte	ette kuittaisi	2nd plur.	olisitte kuitanneet	ette olisi kuitanneet
3rd plur.		kuittaisivat	eivät kuittaisi	3rd plur.	olisivat kuitanneet	eivät olisi kuitanneet
passive		kuitattaisiin	ei kuitattaisi	passive	olisi kuitattu	ei olisi kuitattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kuittaa	älä kuittaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kuitatkoon	älköön kuitatko	3rd sing.	olkoon kuitannut	älköön olko kuitannut
1st plur.		kuitatkaamme	älkäämme kuitatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kuitatkaa	älkää kuitatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kuitatkoot	älkööt kuitatko	3rd plur.	olkoot kuitanneet	älkööt olko kuitanneet
passive		kuitattakoon	älköön kuitattako	passive	olkoon kuitattu	älköön olko kuitattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuitannen	en kuitanne	1st sing.	lienen kuitannut	en liene kuitannut
2nd sing.		kuitannet	et kuitanne	2nd sing.	lienet kuitannut	et liene kuitannut
3rd sing.		kuitannee	ei kuitanne	3rd sing.	lienee kuitannut	ei liene kuitannut
1st plur.		kuitannemme	emme kuitanne	1st plur.	lienemme kuitanneet	emme liene kuitanneet
2nd plur.		kuitannette	ette kuitanne	2nd plur.	lienette kuitanneet	ette liene kuitanneet
3rd plur.		kuitannevat	eivät kuitanne	3rd plur.	lienevät kuitanneet	eivät liene kuitanneet
passive		kuitattaneen	ei kuitattane	passive	lienee kuitattu	ei liene kuitattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kuitata		present	kuittaava	kuitattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuitatakseni kuitataksemme 2nd kuitataksesi kuitataksenne 3rd kuitatakseen kuitataksensa		past	kuitannut	kuitattu
2nd	inessive2	kuitatessa	kuitattaessa	agent3	kuittaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuitatessani kuitatessamme 2nd kuitatessasi kuitatessanne 3rd kuitatessaan kuitatessansa		negative	kuittaamaton
	instructive	kuitaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kuittaamassa	—
	elative	kuittaamasta	—
	illative	kuittaamaan	—
	adessive	kuittaamalla	—
	abessive	kuittaamatta	—
	instructive	kuittaaman	kuitattaman
4th4	verbal noun	kuittaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kuittaamaisillani kuittaamaisillamme 2nd kuittaamaisillasi kuittaamaisillanne 3rd kuittaamaisillaan kuittaamaisillansa

Derived terms

• kuittaantua
• kuittailla
• kuittaus
• kuittautua

 

Further reading

• “kuitata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• takuita, tiukata, tuikata