kuva

Finnish

(index ku)

Etymology

From Germanic. Later words on the Germanic side include Swedish skugga (“shadow”) and Gothic 𐍃𐌺𐌿𐌲𐌲𐍅𐌰 (skuggwa, “mirror”)

Pronunciation

• IPA: [ˈkuʋɑ]
• Hyphenation: ku‧va

Noun

kuva

1. picture
2. image
3. photograph, photo

Declension

Declension of kuva (type koira) singular plural nominative kuva kuvat genitive kuvan kuvien kuvain1 partitive kuvaa kuvia accusative kuva kuvan kuvat inessive kuvassa kuvissa elative kuvasta kuvista illative kuvaan kuviin adessive kuvalla kuvilla ablative kuvalta kuvilta allative kuvalle kuville essive kuvana kuvina translative kuvaksi kuviksi instructive – kuvin abessive kuvatta kuvitta comitative – kuvineen 1) Rare.

Synonyms

• (photo) valokuva

Derived terms

• adjectives: kuvallinen, kuvaton
• nouns: kuvaelma, kuvajainen, kuvake, kuvas, kuvasto, kuvatus, kuvio
• verbs: kuvailla, kuvantaa, kuvastaa, kuvata, kuvittaa

Compounds

elokuva kuvakirja kuvakulma kuvalehti kuvaliite kuvalevy

kuvanauha kuvanauhuri kuvankäsittely kuvanlukija kuvanveisto kuvanveistäjä

kuvapiste kuvapuhelin kuvaputki kuvaruutu kuvataide kuvateos

mielikuva muistikuva omakuva valokuva yrityskuva

References

• Lauri Hakulinen, Meteorologisten sanojen merkitysoppia III. Virittäjä 1942, p. 47-111. Kotikielen Seura, Helsinki [1]
• Svenska Akademiens ordbok, s.v. skugga, S5231 [2]