laillistua

Finnish

Etymology

laillistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlɑi̯lːistuɑˣ/, [ˈlɑ̝i̯lːis̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): lail‧lis‧tu‧a

Verb

laillistua

1. (intransitive) To become legal.

Conjugation

Inflection of laillistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laillistun	en laillistu	1st sing.	olen laillistunut	en ole laillistunut
2nd sing.		laillistut	et laillistu	2nd sing.	olet laillistunut	et ole laillistunut
3rd sing.		laillistuu	ei laillistu	3rd sing.	on laillistunut	ei ole laillistunut
1st plur.		laillistumme	emme laillistu	1st plur.	olemme laillistuneet	emme ole laillistuneet
2nd plur.		laillistutte	ette laillistu	2nd plur.	olette laillistuneet	ette ole laillistuneet
3rd plur.		laillistuvat	eivät laillistu	3rd plur.	ovat laillistuneet	eivät ole laillistuneet
passive		laillistutaan	ei laillistuta	passive	on laillistuttu	ei ole laillistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laillistuin	en laillistunut	1st sing.	olin laillistunut	en ollut laillistunut
2nd sing.		laillistuit	et laillistunut	2nd sing.	olit laillistunut	et ollut laillistunut
3rd sing.		laillistui	ei laillistunut	3rd sing.	oli laillistunut	ei ollut laillistunut
1st plur.		laillistuimme	emme laillistuneet	1st plur.	olimme laillistuneet	emme olleet laillistuneet
2nd plur.		laillistuitte	ette laillistuneet	2nd plur.	olitte laillistuneet	ette olleet laillistuneet
3rd plur.		laillistuivat	eivät laillistuneet	3rd plur.	olivat laillistuneet	eivät olleet laillistuneet
passive		laillistuttiin	ei laillistuttu	passive	oli laillistuttu	ei ollut laillistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laillistuisin	en laillistuisi	1st sing.	olisin laillistunut	en olisi laillistunut
2nd sing.		laillistuisit	et laillistuisi	2nd sing.	olisit laillistunut	et olisi laillistunut
3rd sing.		laillistuisi	ei laillistuisi	3rd sing.	olisi laillistunut	ei olisi laillistunut
1st plur.		laillistuisimme	emme laillistuisi	1st plur.	olisimme laillistuneet	emme olisi laillistuneet
2nd plur.		laillistuisitte	ette laillistuisi	2nd plur.	olisitte laillistuneet	ette olisi laillistuneet
3rd plur.		laillistuisivat	eivät laillistuisi	3rd plur.	olisivat laillistuneet	eivät olisi laillistuneet
passive		laillistuttaisiin	ei laillistuttaisi	passive	olisi laillistuttu	ei olisi laillistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		laillistu	älä laillistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		laillistukoon	älköön laillistuko	3rd sing.	olkoon laillistunut	älköön olko laillistunut
1st plur.		laillistukaamme	älkäämme laillistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		laillistukaa	älkää laillistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		laillistukoot	älkööt laillistuko	3rd plur.	olkoot laillistuneet	älkööt olko laillistuneet
passive		laillistuttakoon	älköön laillistuttako	passive	olkoon laillistuttu	älköön olko laillistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laillistunen	en laillistune	1st sing.	lienen laillistunut	en liene laillistunut
2nd sing.		laillistunet	et laillistune	2nd sing.	lienet laillistunut	et liene laillistunut
3rd sing.		laillistunee	ei laillistune	3rd sing.	lienee laillistunut	ei liene laillistunut
1st plur.		laillistunemme	emme laillistune	1st plur.	lienemme laillistuneet	emme liene laillistuneet
2nd plur.		laillistunette	ette laillistune	2nd plur.	lienette laillistuneet	ette liene laillistuneet
3rd plur.		laillistunevat	eivät laillistune	3rd plur.	lienevät laillistuneet	eivät liene laillistuneet
passive		laillistuttaneen	ei laillistuttane	passive	lienee laillistuttu	ei liene laillistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		laillistua		present	laillistuva	laillistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st laillistuakseni laillistuaksemme 2nd laillistuaksesi laillistuaksenne 3rd laillistuakseen laillistuaksensa		past	laillistunut	laillistuttu
2nd	inessive2	laillistuessa	laillistuttaessa	agent3	laillistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st laillistuessani laillistuessamme 2nd laillistuessasi laillistuessanne 3rd laillistuessaan laillistuessansa		negative	laillistumaton
	instructive	laillistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	laillistumassa	—
	elative	laillistumasta	—
	illative	laillistumaan	—
	adessive	laillistumalla	—
	abessive	laillistumatta	—
	instructive	laillistuman	laillistuttaman
4th4	verbal noun	laillistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st laillistumaisillani laillistumaisillamme 2nd laillistumaisillasi laillistumaisillanne 3rd laillistumaisillaan laillistumaisillansa

Derived terms

• laillistuminen

 

Related terms

• laillinen
• laillistaa

Further reading

• “laillistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02