laukopäivä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

From Old Norse laug (pool) +‎ päivä (day), partial calque of Old Norse laugardagr. Cognates include Estonian laupäev and Votic laukopäive.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

laukopäivä

  1. (chiefly Ala-Laukaa) Synonym of soovotta

Declension[edit]

Declension of laukopäivä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative laukopäivä laukopäivät
genitive laukopäivän laukopäiviin
partitive laukopäivää laukopäiviä
illative laukopäivää laukopäivii
inessive laukopäivääs laukopäiviis
elative laukopäiväst laukopäivist
allative laukopäivälle laukopäiville
adessive laukopäivääl laukopäiviil
ablative laukopäivält laukopäivilt
translative laukopäiväks laukopäiviks
essive laukopäivännä, laukopäivään laukopäivinnä, laukopäiviin
exessive1) laukopäivänt laukopäivint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References[edit]

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 252