moinata

Finnish

Etymology

From Swedish mojna (“to abate”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoi̯nɑtɑˣ/, [ˈmo̞i̯nɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oinɑtɑ
• Syllabification^(key): moi‧na‧ta

Verb

moinata (slang)

1. (nautical, of wind) to abate, calm, settle

Usage notes

• Only used of wind, in third person.

Conjugation

Inflection of moinata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moinaan	en moinaa	1st sing.	olen moinannut	en ole moinannut
2nd sing.		moinaat	et moinaa	2nd sing.	olet moinannut	et ole moinannut
3rd sing.		moinaa	ei moinaa	3rd sing.	on moinannut	ei ole moinannut
1st plur.		moinaamme	emme moinaa	1st plur.	olemme moinanneet	emme ole moinanneet
2nd plur.		moinaatte	ette moinaa	2nd plur.	olette moinanneet	ette ole moinanneet
3rd plur.		moinaavat	eivät moinaa	3rd plur.	ovat moinanneet	eivät ole moinanneet
passive		moinataan	ei moinata	passive	on moinattu	ei ole moinattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moinasin	en moinannut	1st sing.	olin moinannut	en ollut moinannut
2nd sing.		moinasit	et moinannut	2nd sing.	olit moinannut	et ollut moinannut
3rd sing.		moinasi	ei moinannut	3rd sing.	oli moinannut	ei ollut moinannut
1st plur.		moinasimme	emme moinanneet	1st plur.	olimme moinanneet	emme olleet moinanneet
2nd plur.		moinasitte	ette moinanneet	2nd plur.	olitte moinanneet	ette olleet moinanneet
3rd plur.		moinasivat	eivät moinanneet	3rd plur.	olivat moinanneet	eivät olleet moinanneet
passive		moinattiin	ei moinattu	passive	oli moinattu	ei ollut moinattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moinaisin	en moinaisi	1st sing.	olisin moinannut	en olisi moinannut
2nd sing.		moinaisit	et moinaisi	2nd sing.	olisit moinannut	et olisi moinannut
3rd sing.		moinaisi	ei moinaisi	3rd sing.	olisi moinannut	ei olisi moinannut
1st plur.		moinaisimme	emme moinaisi	1st plur.	olisimme moinanneet	emme olisi moinanneet
2nd plur.		moinaisitte	ette moinaisi	2nd plur.	olisitte moinanneet	ette olisi moinanneet
3rd plur.		moinaisivat	eivät moinaisi	3rd plur.	olisivat moinanneet	eivät olisi moinanneet
passive		moinattaisiin	ei moinattaisi	passive	olisi moinattu	ei olisi moinattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		moinaa	älä moinaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		moinatkoon	älköön moinatko	3rd sing.	olkoon moinannut	älköön olko moinannut
1st plur.		moinatkaamme	älkäämme moinatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		moinatkaa	älkää moinatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		moinatkoot	älkööt moinatko	3rd plur.	olkoot moinanneet	älkööt olko moinanneet
passive		moinattakoon	älköön moinattako	passive	olkoon moinattu	älköön olko moinattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		moinannen	en moinanne	1st sing.	lienen moinannut	en liene moinannut
2nd sing.		moinannet	et moinanne	2nd sing.	lienet moinannut	et liene moinannut
3rd sing.		moinannee	ei moinanne	3rd sing.	lienee moinannut	ei liene moinannut
1st plur.		moinannemme	emme moinanne	1st plur.	lienemme moinanneet	emme liene moinanneet
2nd plur.		moinannette	ette moinanne	2nd plur.	lienette moinanneet	ette liene moinanneet
3rd plur.		moinannevat	eivät moinanne	3rd plur.	lienevät moinanneet	eivät liene moinanneet
passive		moinattaneen	ei moinattane	passive	lienee moinattu	ei liene moinattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		moinata		present	moinaava	moinattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st moinatakseni moinataksemme 2nd moinataksesi moinataksenne 3rd moinatakseen moinataksensa		past	moinannut	moinattu
2nd	inessive2	moinatessa	moinattaessa	agent3	moinaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st moinatessani moinatessamme 2nd moinatessasi moinatessanne 3rd moinatessaan moinatessansa		negative	moinaamaton
	instructive	moinaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	moinaamassa	—
	elative	moinaamasta	—
	illative	moinaamaan	—
	adessive	moinaamalla	—
	abessive	moinaamatta	—
	instructive	moinaaman	moinattaman
4th4	verbal noun	moinaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st moinaamaisillani moinaamaisillamme 2nd moinaamaisillasi moinaamaisillanne 3rd moinaamaisillaan moinaamaisillansa

Synonyms

• tyyntyä

Anagrams

• aitoman, anatomi, moniaat, naamiot