mukailla

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

muka- +‎ -illa (see mukaan for initial component)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmukɑi̯lːɑˣ/, [ˈmukɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ukɑilːɑ
  • Syllabification(key): mu‧kail‧la

Verb[edit]

mukailla (transitive, usually atelic)

  1. to follow, comply with
  2. to mimic, to shape itself like or according to something else
  3. to retell, to paraphrase, rephrase

Conjugation[edit]

Inflection of mukailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mukailen en mukaile 1st sing. olen mukaillut en ole mukaillut
2nd sing. mukailet et mukaile 2nd sing. olet mukaillut et ole mukaillut
3rd sing. mukailee ei mukaile 3rd sing. on mukaillut ei ole mukaillut
1st plur. mukailemme emme mukaile 1st plur. olemme mukailleet emme ole mukailleet
2nd plur. mukailette ette mukaile 2nd plur. olette mukailleet ette ole mukailleet
3rd plur. mukailevat eivät mukaile 3rd plur. ovat mukailleet eivät ole mukailleet
passive mukaillaan ei mukailla passive on mukailtu ei ole mukailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mukailin en mukaillut 1st sing. olin mukaillut en ollut mukaillut
2nd sing. mukailit et mukaillut 2nd sing. olit mukaillut et ollut mukaillut
3rd sing. mukaili ei mukaillut 3rd sing. oli mukaillut ei ollut mukaillut
1st plur. mukailimme emme mukailleet 1st plur. olimme mukailleet emme olleet mukailleet
2nd plur. mukailitte ette mukailleet 2nd plur. olitte mukailleet ette olleet mukailleet
3rd plur. mukailivat eivät mukailleet 3rd plur. olivat mukailleet eivät olleet mukailleet
passive mukailtiin ei mukailtu passive oli mukailtu ei ollut mukailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mukailisin en mukailisi 1st sing. olisin mukaillut en olisi mukaillut
2nd sing. mukailisit et mukailisi 2nd sing. olisit mukaillut et olisi mukaillut
3rd sing. mukailisi ei mukailisi 3rd sing. olisi mukaillut ei olisi mukaillut
1st plur. mukailisimme emme mukailisi 1st plur. olisimme mukailleet emme olisi mukailleet
2nd plur. mukailisitte ette mukailisi 2nd plur. olisitte mukailleet ette olisi mukailleet
3rd plur. mukailisivat eivät mukailisi 3rd plur. olisivat mukailleet eivät olisi mukailleet
passive mukailtaisiin ei mukailtaisi passive olisi mukailtu ei olisi mukailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. mukaile älä mukaile 2nd sing.
3rd sing. mukailkoon älköön mukailko 3rd sing. olkoon mukaillut älköön olko mukaillut
1st plur. mukailkaamme älkäämme mukailko 1st plur.
2nd plur. mukailkaa älkää mukailko 2nd plur.
3rd plur. mukailkoot älkööt mukailko 3rd plur. olkoot mukailleet älkööt olko mukailleet
passive mukailtakoon älköön mukailtako passive olkoon mukailtu älköön olko mukailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mukaillen en mukaille 1st sing. lienen mukaillut en liene mukaillut
2nd sing. mukaillet et mukaille 2nd sing. lienet mukaillut et liene mukaillut
3rd sing. mukaillee ei mukaille 3rd sing. lienee mukaillut ei liene mukaillut
1st plur. mukaillemme emme mukaille 1st plur. lienemme mukailleet emme liene mukailleet
2nd plur. mukaillette ette mukaille 2nd plur. lienette mukailleet ette liene mukailleet
3rd plur. mukaillevat eivät mukaille 3rd plur. lienevät mukailleet eivät liene mukailleet
passive mukailtaneen ei mukailtane passive lienee mukailtu ei liene mukailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mukailla present mukaileva mukailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mukaillakseni mukaillaksemme
2nd mukaillaksesi mukaillaksenne
3rd mukaillakseen
mukaillaksensa
past mukaillut mukailtu
2nd inessive2 mukaillessa mukailtaessa agent3 mukailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mukaillessani mukaillessamme
2nd mukaillessasi mukaillessanne
3rd mukaillessaan
mukaillessansa
negative mukailematon
instructive mukaillen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive mukailemassa
elative mukailemasta
illative mukailemaan
adessive mukailemalla
abessive mukailematta
instructive mukaileman mukailtaman
4th4 verbal noun mukaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mukailemaisillani mukailemaisillamme
2nd mukailemaisillasi mukailemaisillanne
3rd mukailemaisillaan
mukailemaisillansa

Derived terms[edit]

Related terms[edit]

Further reading[edit]

Anagrams[edit]