myöntyä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From myöntää +‎ -yä.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmyø̯ntyæˣ/, [ˈmyø̞̯n̪t̪yæ(ʔ)]
  • Rhymes: -yøntyæ
  • Syllabification(key): myön‧ty‧ä

Verb[edit]

myöntyä

  1. to acquiesce, yield
  2. to consent, agree to

Conjugation[edit]

Inflection of myöntyä (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myönnyn en myönny 1st sing. olen myöntynyt en ole myöntynyt
2nd sing. myönnyt et myönny 2nd sing. olet myöntynyt et ole myöntynyt
3rd sing. myöntyy ei myönny 3rd sing. on myöntynyt ei ole myöntynyt
1st plur. myönnymme emme myönny 1st plur. olemme myöntyneet emme ole myöntyneet
2nd plur. myönnytte ette myönny 2nd plur. olette myöntyneet ette ole myöntyneet
3rd plur. myöntyvät eivät myönny 3rd plur. ovat myöntyneet eivät ole myöntyneet
passive myönnytään ei myönnytä passive on myönnytty ei ole myönnytty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myönnyin en myöntynyt 1st sing. olin myöntynyt en ollut myöntynyt
2nd sing. myönnyit et myöntynyt 2nd sing. olit myöntynyt et ollut myöntynyt
3rd sing. myöntyi ei myöntynyt 3rd sing. oli myöntynyt ei ollut myöntynyt
1st plur. myönnyimme emme myöntyneet 1st plur. olimme myöntyneet emme olleet myöntyneet
2nd plur. myönnyitte ette myöntyneet 2nd plur. olitte myöntyneet ette olleet myöntyneet
3rd plur. myöntyivät eivät myöntyneet 3rd plur. olivat myöntyneet eivät olleet myöntyneet
passive myönnyttiin ei myönnytty passive oli myönnytty ei ollut myönnytty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myöntyisin en myöntyisi 1st sing. olisin myöntynyt en olisi myöntynyt
2nd sing. myöntyisit et myöntyisi 2nd sing. olisit myöntynyt et olisi myöntynyt
3rd sing. myöntyisi ei myöntyisi 3rd sing. olisi myöntynyt ei olisi myöntynyt
1st plur. myöntyisimme emme myöntyisi 1st plur. olisimme myöntyneet emme olisi myöntyneet
2nd plur. myöntyisitte ette myöntyisi 2nd plur. olisitte myöntyneet ette olisi myöntyneet
3rd plur. myöntyisivät eivät myöntyisi 3rd plur. olisivat myöntyneet eivät olisi myöntyneet
passive myönnyttäisiin ei myönnyttäisi passive olisi myönnytty ei olisi myönnytty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. myönny älä myönny 2nd sing. — —
3rd sing. myöntyköön älköön myöntykö 3rd sing. olkoon myöntynyt älköön olko myöntynyt
1st plur. myöntykäämme älkäämme myöntykö 1st plur. — —
2nd plur. myöntykää älkää myöntykö 2nd plur. — —
3rd plur. myöntykööt älkööt myöntykö 3rd plur. olkoot myöntyneet älkööt olko myöntyneet
passive myönnyttäköön älköön myönnyttäkö passive olkoon myönnytty älköön olko myönnytty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. myöntynen en myöntyne 1st sing. lienen myöntynyt en liene myöntynyt
2nd sing. myöntynet et myöntyne 2nd sing. lienet myöntynyt et liene myöntynyt
3rd sing. myöntynee ei myöntyne 3rd sing. lienee myöntynyt ei liene myöntynyt
1st plur. myöntynemme emme myöntyne 1st plur. lienemme myöntyneet emme liene myöntyneet
2nd plur. myöntynette ette myöntyne 2nd plur. lienette myöntyneet ette liene myöntyneet
3rd plur. myöntynevät eivät myöntyne 3rd plur. lienevät myöntyneet eivät liene myöntyneet
passive myönnyttäneen ei myönnyttäne passive lienee myönnytty ei liene myönnytty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st myöntyä present myöntyvä myönnyttävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st myöntyäkseni myöntyäksemme
2nd myöntyäksesi myöntyäksenne
3rd myöntyäkseen
myöntyäksensä
past myöntynyt myönnytty
2nd inessive2 myöntyessä myönnyttäessä agent3 myöntymä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st myöntyessäni myöntyessämme
2nd myöntyessäsi myöntyessänne
3rd myöntyessään
myöntyessänsä
negative myöntymätön
instructive myöntyen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive myöntymässä —
elative myöntymästä —
illative myöntymään —
adessive myöntymällä —
abessive myöntymättä —
instructive myöntymän myönnyttämän
4th4 verbal noun myöntyminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st myöntymäisilläni myöntymäisillämme
2nd myöntymäisilläsi myöntymäisillänne
3rd myöntymäisillään
myöntymäisillänsä

Derived terms[edit]

Related terms[edit]

Further reading[edit]

Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=myöntyä&oldid=78803719"