myllätä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *müllät'äk. Ultimately Sound-symbolic.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmylːætæˣ/, [ˈmylːæt̪æ(ʔ)]
• Rhymes: -ylːætæ
• Syllabification^(key): myl‧lä‧tä

Verb

myllätä

1. (transitive) to dig, to rummage, to grub

Conjugation

Inflection of myllätä (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myllään	en myllää	1st sing.	olen myllännyt	en ole myllännyt
2nd sing.		mylläät	et myllää	2nd sing.	olet myllännyt	et ole myllännyt
3rd sing.		myllää	ei myllää	3rd sing.	on myllännyt	ei ole myllännyt
1st plur.		mylläämme	emme myllää	1st plur.	olemme myllänneet	emme ole myllänneet
2nd plur.		mylläätte	ette myllää	2nd plur.	olette myllänneet	ette ole myllänneet
3rd plur.		mylläävät	eivät myllää	3rd plur.	ovat myllänneet	eivät ole myllänneet
passive		myllätään	ei myllätä	passive	on myllätty	ei ole myllätty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mylläsin	en myllännyt	1st sing.	olin myllännyt	en ollut myllännyt
2nd sing.		mylläsit	et myllännyt	2nd sing.	olit myllännyt	et ollut myllännyt
3rd sing.		mylläsi	ei myllännyt	3rd sing.	oli myllännyt	ei ollut myllännyt
1st plur.		mylläsimme	emme myllänneet	1st plur.	olimme myllänneet	emme olleet myllänneet
2nd plur.		mylläsitte	ette myllänneet	2nd plur.	olitte myllänneet	ette olleet myllänneet
3rd plur.		mylläsivät	eivät myllänneet	3rd plur.	olivat myllänneet	eivät olleet myllänneet
passive		myllättiin	ei myllätty	passive	oli myllätty	ei ollut myllätty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mylläisin	en mylläisi	1st sing.	olisin myllännyt	en olisi myllännyt
2nd sing.		mylläisit	et mylläisi	2nd sing.	olisit myllännyt	et olisi myllännyt
3rd sing.		mylläisi	ei mylläisi	3rd sing.	olisi myllännyt	ei olisi myllännyt
1st plur.		mylläisimme	emme mylläisi	1st plur.	olisimme myllänneet	emme olisi myllänneet
2nd plur.		mylläisitte	ette mylläisi	2nd plur.	olisitte myllänneet	ette olisi myllänneet
3rd plur.		mylläisivät	eivät mylläisi	3rd plur.	olisivat myllänneet	eivät olisi myllänneet
passive		myllättäisiin	ei myllättäisi	passive	olisi myllätty	ei olisi myllätty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		myllää	älä myllää	2nd sing.	—	—
3rd sing.		myllätköön	älköön myllätkö	3rd sing.	olkoon myllännyt	älköön olko myllännyt
1st plur.		myllätkäämme	älkäämme myllätkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		myllätkää	älkää myllätkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		myllätkööt	älkööt myllätkö	3rd plur.	olkoot myllänneet	älkööt olko myllänneet
passive		myllättäköön	älköön myllättäkö	passive	olkoon myllätty	älköön olko myllätty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myllännen	en myllänne	1st sing.	lienen myllännyt	en liene myllännyt
2nd sing.		myllännet	et myllänne	2nd sing.	lienet myllännyt	et liene myllännyt
3rd sing.		myllännee	ei myllänne	3rd sing.	lienee myllännyt	ei liene myllännyt
1st plur.		myllännemme	emme myllänne	1st plur.	lienemme myllänneet	emme liene myllänneet
2nd plur.		myllännette	ette myllänne	2nd plur.	lienette myllänneet	ette liene myllänneet
3rd plur.		myllännevät	eivät myllänne	3rd plur.	lienevät myllänneet	eivät liene myllänneet
passive		myllättäneen	ei myllättäne	passive	lienee myllätty	ei liene myllätty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		myllätä		present	mylläävä	myllättävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myllätäkseni myllätäksemme 2nd myllätäksesi myllätäksenne 3rd myllätäkseen myllätäksensä		past	myllännyt	myllätty
2nd	inessive2	myllätessä	myllättäessä	agent3	mylläämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st myllätessäni myllätessämme 2nd myllätessäsi myllätessänne 3rd myllätessään myllätessänsä		negative	mylläämätön
	instructive	mylläten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	mylläämässä	—
	elative	mylläämästä	—
	illative	mylläämään	—
	adessive	mylläämällä	—
	abessive	mylläämättä	—
	instructive	mylläämän	myllättämän
4th4	verbal noun	myllääminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mylläämäisilläni mylläämäisillämme 2nd mylläämäisilläsi mylläämäisillänne 3rd mylläämäisillään mylläämäisillänsä

Derived terms

• myllertää
• myllikäs
• mylläkkä

 

Further reading

• “myllätä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

Sound-symbolic. Cognates include Finnish myllätä and Estonian müllata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmylːætæ/, [ˈmylʲːət]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmylːætæ/, [ˈmylːæd̥æ]
• Rhymes: -ylːæt, -ylːætæ
• Hyphenation: myl‧lä‧tä

Verb

myllätä

1. (intransitive) to rummage

Conjugation

Conjugation of myllätä (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	myllään	en myllää	1st singular	oon myllänt, oon myllännyt	en oo myllänt, en oo myllännyt
2nd singular	mylläät	et myllää	2nd singular	oot myllänt, oot myllännyt	et oo myllänt, et oo myllännyt
3rd singular	mylläjää	ei myllää	3rd singular	ono myllänt, ono myllännyt	ei oo myllänt, ei oo myllännyt
1st plural	mylläämmä	emmä myllää	1st plural	oomma myllänneet	emmä oo myllänneet
2nd plural	mylläättä	että myllää	2nd plural	ootta myllänneet	että oo myllänneet
3rd plural	mylläjäät1), mylläävät2), myllätää	evät myllää, ei myllätä	3rd plural	ovat myllänneet	evät oo myllänneet, ei oo myllätty
impersonal	myllätää	ei myllätä	impersonal	ono myllätty	ei oo myllätty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mylläisin	en myllänt, en myllännyt	1st singular	olin myllänt, olin myllännyt	en olt myllänt, en olt myllännyt
2nd singular	mylläisit, mylläist1)	et myllänt, et myllännyt	2nd singular	olit myllänt, olit myllännyt	et olt myllänt, et olt myllännyt
3rd singular	mylläis	ei myllänt, ei myllännyt	3rd singular	oli myllänt, oli myllännyt	ei olt myllänt, ei olt myllännyt
1st plural	mylläisimmä	emmä myllänneet	1st plural	olimma myllänneet	emmä olleet myllänneet
2nd plural	mylläisittä	että myllänneet	2nd plural	olitta myllänneet	että olleet myllänneet
3rd plural	mylläisiit1), mylläisivät2), myllättii	evät myllänneet, ei myllätty	3rd plural	olivat myllänneet	evät olleet myllänneet, ei olt myllätty
impersonal	myllättii	ei myllätty	impersonal	oli myllätty	ei olt myllätty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mylläjäisin	en mylläjäis	1st singular	olisin myllänt, olisin myllännyt	en olis myllänt, en olis myllännyt
2nd singular	mylläjäisit, mylläjäist1)	et mylläjäis	2nd singular	olisit myllänt, olisit myllännyt	et olis myllänt, et olis myllännyt
3rd singular	mylläjäis	ei mylläjäis	3rd singular	olis myllänt, olis myllännyt	ei olis myllänt, ei olis myllännyt
1st plural	mylläjäisimmä	emmä mylläjäis	1st plural	olisimma myllänneet	emmä olis myllänneet
2nd plural	mylläjäisittä	että mylläjäis	2nd plural	olisitta myllänneet	että olis myllänneet
3rd plural	mylläjäisiit1), mylläjäisivät2), myllättäis	evät mylläjäis, ei myllättäis	3rd plural	olisivat myllänneet	evät olis myllänneet, ei olis myllätty
impersonal	myllättäis	ei myllättäis	impersonal	olis myllätty	ei olis myllätty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	myllää	elä myllää	2nd singular	oo myllänt, oo myllännyt	elä oo myllänt, elä oo myllännyt
3rd singular	myllätköö	elköö myllätkö	3rd singular	olkoo myllänt, olkoo myllännyt	elköö olko myllänt, elköö olko myllännyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	myllätkää	elkää myllätkö	2nd plural	olkaa myllänneet	elkää olko myllänneet
3rd plural	myllätkööt	elkööt myllätkö, elköö myllättäkö	3rd plural	olkoot myllänneet	elkööt olko myllänneet, elköö olko myllätty
impersonal	myllättäkköö	elköö myllättäkö	impersonal	olkoo myllätty	elköö olko myllätty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	myllännen	en myllänne
2nd singular	myllännet	et myllänne
3rd singular	myllännöö	ei myllänne
1st plural	myllännemmä	emmä myllänne
2nd plural	myllännettä	että myllänne
3rd plural	myllännööt	evät myllänne, ei myllättäne
impersonal	myllättännöö	ei myllättäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		myllätä	present	mylläävä	myllättävä
2nd	inessive	myllätees	past	myllänt, myllännyt	myllätty
	instructive	mylläten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (myllätkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	mylläämää
	inessive	mylläämääs
	elative	mylläämäst
	abessive	mylläämätä
4th	nominative	mylläämiin
	partitive	mylläämistä, mylläämist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 323