normalisointi

Finnish

Etymology

normalisoida +‎ -nti

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnormɑlisoi̯nti/, [ˈno̞rmɑ̝liˌs̠o̞i̯n̪t̪i]
• Rhymes: -ointi
• Syllabification^(key): nor‧ma‧li‧soin‧ti

Noun

normalisointi

1. normalization

Declension

Inflection of normalisointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative		normalisointi	normalisoinnit
genitive		normalisoinnin	normalisointien
partitive		normalisointia	normalisointeja
illative		normalisointiin	normalisointeihin
		singular	plural
nominative		normalisointi	normalisoinnit
accusative	nom.	normalisointi	normalisoinnit
	gen.	normalisoinnin
genitive		normalisoinnin	normalisointien
partitive		normalisointia	normalisointeja
inessive		normalisoinnissa	normalisoinneissa
elative		normalisoinnista	normalisoinneista
illative		normalisointiin	normalisointeihin
adessive		normalisoinnilla	normalisoinneilla
ablative		normalisoinnilta	normalisoinneilta
allative		normalisoinnille	normalisoinneille
essive		normalisointina	normalisointeina
translative		normalisoinniksi	normalisoinneiksi
abessive		normalisoinnitta	normalisoinneitta
instructive		—	normalisoinnein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of normalisointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative normalisointini normalisointini accusative nom. normalisointini normalisointini gen. normalisointini genitive normalisointini normalisointieni partitive normalisointiani normalisointejani inessive normalisoinnissani normalisoinneissani elative normalisoinnistani normalisoinneistani illative normalisointiini normalisointeihini adessive normalisoinnillani normalisoinneillani ablative normalisoinniltani normalisoinneiltani allative normalisoinnilleni normalisoinneilleni essive normalisointinani normalisointeinani translative normalisoinnikseni normalisoinneikseni abessive normalisoinnittani normalisoinneittani instructive — — comitative — normalisointeineni second-person singular possessor singular plural nominative normalisointisi normalisointisi accusative nom. normalisointisi normalisointisi gen. normalisointisi genitive normalisointisi normalisointiesi partitive normalisointiasi normalisointejasi inessive normalisoinnissasi normalisoinneissasi elative normalisoinnistasi normalisoinneistasi illative normalisointiisi normalisointeihisi adessive normalisoinnillasi normalisoinneillasi ablative normalisoinniltasi normalisoinneiltasi allative normalisoinnillesi normalisoinneillesi essive normalisointinasi normalisointeinasi translative normalisoinniksesi normalisoinneiksesi abessive normalisoinnittasi normalisoinneittasi instructive — — comitative — normalisointeinesi first-person plural possessor singular plural nominative normalisointimme normalisointimme accusative nom. normalisointimme normalisointimme gen. normalisointimme genitive normalisointimme normalisointiemme partitive normalisointiamme normalisointejamme inessive normalisoinnissamme normalisoinneissamme elative normalisoinnistamme normalisoinneistamme illative normalisointiimme normalisointeihimme adessive normalisoinnillamme normalisoinneillamme ablative normalisoinniltamme normalisoinneiltamme allative normalisoinnillemme normalisoinneillemme essive normalisointinamme normalisointeinamme translative normalisoinniksemme normalisoinneiksemme abessive normalisoinnittamme normalisoinneittamme instructive — — comitative — normalisointeinemme second-person plural possessor singular plural nominative normalisointinne normalisointinne accusative nom. normalisointinne normalisointinne gen. normalisointinne genitive normalisointinne normalisointienne partitive normalisointianne normalisointejanne inessive normalisoinnissanne normalisoinneissanne elative normalisoinnistanne normalisoinneistanne illative normalisointiinne normalisointeihinne adessive normalisoinnillanne normalisoinneillanne ablative normalisoinniltanne normalisoinneiltanne allative normalisoinnillenne normalisoinneillenne essive normalisointinanne normalisointeinanne translative normalisoinniksenne normalisoinneiksenne abessive normalisoinnittanne normalisoinneittanne instructive — — comitative — normalisointeinenne third-person possessor singular plural nominative normalisointinsa normalisointinsa accusative nom. normalisointinsa normalisointinsa gen. normalisointinsa genitive normalisointinsa normalisointiensa partitive normalisointiaan normalisointiansa normalisointejaan normalisointejansa inessive normalisoinnissaan normalisoinnissansa normalisoinneissaan normalisoinneissansa elative normalisoinnistaan normalisoinnistansa normalisoinneistaan normalisoinneistansa illative normalisointiinsa normalisointeihinsa adessive normalisoinnillaan normalisoinnillansa normalisoinneillaan normalisoinneillansa ablative normalisoinniltaan normalisoinniltansa normalisoinneiltaan normalisoinneiltansa allative normalisoinnilleen normalisoinnillensa normalisoinneilleen normalisoinneillensa essive normalisointinaan normalisointinansa normalisointeinaan normalisointeinansa translative normalisoinnikseen normalisoinniksensa normalisoinneikseen normalisoinneiksensa abessive normalisoinnittaan normalisoinnittansa normalisoinneittaan normalisoinneittansa instructive — — comitative — normalisointeineen normalisointeinensa

Further reading

• “normalisointi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03