onnellisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

onnellinen +‎ -uus

Noun[edit]

onnellisuus

  1. happiness

Declension[edit]

Inflection of onnellisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative onnellisuus onnellisuudet
genitive onnellisuuden onnellisuuksien
partitive onnellisuutta onnellisuuksia
illative onnellisuuteen onnellisuuksiin
singular plural
nominative onnellisuus onnellisuudet
accusative nom.? onnellisuus onnellisuudet
gen. onnellisuuden
genitive onnellisuuden onnellisuuksien
partitive onnellisuutta onnellisuuksia
inessive onnellisuudessa onnellisuuksissa
elative onnellisuudesta onnellisuuksista
illative onnellisuuteen onnellisuuksiin
adessive onnellisuudella onnellisuuksilla
ablative onnellisuudelta onnellisuuksilta
allative onnellisuudelleˣ onnellisuuksilleˣ
essive onnellisuutena onnellisuuksina
translative onnellisuudeksi onnellisuuksiksi
instructive onnellisuuksin
abessive onnellisuudetta onnellisuuksitta
comitative onnellisuuksineen