perusoletus

Finnish

Etymology

perus- (“basic, fundamental”) +‎ oletus (“assumption”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈperusˌoletus/, [ˈpe̞rus̠ˌo̞le̞t̪us̠]
• Rhymes: -oletus
• Syllabification^(key): pe‧rus‧o‧le‧tus

Noun

perusoletus

1. principle (fundamental assumption)
2. fundamental assumption, basic assumption

Declension

Inflection of perusoletus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		perusoletus	perusoletukset
genitive		perusoletuksen	perusoletusten perusoletuksien
partitive		perusoletusta	perusoletuksia
illative		perusoletukseen	perusoletuksiin
		singular	plural
nominative		perusoletus	perusoletukset
accusative	nom.	perusoletus	perusoletukset
	gen.	perusoletuksen
genitive		perusoletuksen	perusoletusten perusoletuksien
partitive		perusoletusta	perusoletuksia
inessive		perusoletuksessa	perusoletuksissa
elative		perusoletuksesta	perusoletuksista
illative		perusoletukseen	perusoletuksiin
adessive		perusoletuksella	perusoletuksilla
ablative		perusoletukselta	perusoletuksilta
allative		perusoletukselle	perusoletuksille
essive		perusoletuksena	perusoletuksina
translative		perusoletukseksi	perusoletuksiksi
abessive		perusoletuksetta	perusoletuksitta
instructive		—	perusoletuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of perusoletus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative perusoletukseni perusoletukseni accusative nom. perusoletukseni perusoletukseni gen. perusoletukseni genitive perusoletukseni perusoletusteni perusoletuksieni partitive perusoletustani perusoletuksiani inessive perusoletuksessani perusoletuksissani elative perusoletuksestani perusoletuksistani illative perusoletukseeni perusoletuksiini adessive perusoletuksellani perusoletuksillani ablative perusoletukseltani perusoletuksiltani allative perusoletukselleni perusoletuksilleni essive perusoletuksenani perusoletuksinani translative perusoletuksekseni perusoletuksikseni abessive perusoletuksettani perusoletuksittani instructive — — comitative — perusoletuksineni second-person singular possessor singular plural nominative perusoletuksesi perusoletuksesi accusative nom. perusoletuksesi perusoletuksesi gen. perusoletuksesi genitive perusoletuksesi perusoletustesi perusoletuksiesi partitive perusoletustasi perusoletuksiasi inessive perusoletuksessasi perusoletuksissasi elative perusoletuksestasi perusoletuksistasi illative perusoletukseesi perusoletuksiisi adessive perusoletuksellasi perusoletuksillasi ablative perusoletukseltasi perusoletuksiltasi allative perusoletuksellesi perusoletuksillesi essive perusoletuksenasi perusoletuksinasi translative perusoletukseksesi perusoletuksiksesi abessive perusoletuksettasi perusoletuksittasi instructive — — comitative — perusoletuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative perusoletuksemme perusoletuksemme accusative nom. perusoletuksemme perusoletuksemme gen. perusoletuksemme genitive perusoletuksemme perusoletustemme perusoletuksiemme partitive perusoletustamme perusoletuksiamme inessive perusoletuksessamme perusoletuksissamme elative perusoletuksestamme perusoletuksistamme illative perusoletukseemme perusoletuksiimme adessive perusoletuksellamme perusoletuksillamme ablative perusoletukseltamme perusoletuksiltamme allative perusoletuksellemme perusoletuksillemme essive perusoletuksenamme perusoletuksinamme translative perusoletukseksemme perusoletuksiksemme abessive perusoletuksettamme perusoletuksittamme instructive — — comitative — perusoletuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative perusoletuksenne perusoletuksenne accusative nom. perusoletuksenne perusoletuksenne gen. perusoletuksenne genitive perusoletuksenne perusoletustenne perusoletuksienne partitive perusoletustanne perusoletuksianne inessive perusoletuksessanne perusoletuksissanne elative perusoletuksestanne perusoletuksistanne illative perusoletukseenne perusoletuksiinne adessive perusoletuksellanne perusoletuksillanne ablative perusoletukseltanne perusoletuksiltanne allative perusoletuksellenne perusoletuksillenne essive perusoletuksenanne perusoletuksinanne translative perusoletukseksenne perusoletuksiksenne abessive perusoletuksettanne perusoletuksittanne instructive — — comitative — perusoletuksinenne third-person possessor singular plural nominative perusoletuksensa perusoletuksensa accusative nom. perusoletuksensa perusoletuksensa gen. perusoletuksensa genitive perusoletuksensa perusoletustensa perusoletuksiensa partitive perusoletustaan perusoletustansa perusoletuksiaan perusoletuksiansa inessive perusoletuksessaan perusoletuksessansa perusoletuksissaan perusoletuksissansa elative perusoletuksestaan perusoletuksestansa perusoletuksistaan perusoletuksistansa illative perusoletukseensa perusoletuksiinsa adessive perusoletuksellaan perusoletuksellansa perusoletuksillaan perusoletuksillansa ablative perusoletukseltaan perusoletukseltansa perusoletuksiltaan perusoletuksiltansa allative perusoletukselleen perusoletuksellensa perusoletuksilleen perusoletuksillensa essive perusoletuksenaan perusoletuksenansa perusoletuksinaan perusoletuksinansa translative perusoletuksekseen perusoletukseksensa perusoletuksikseen perusoletuksiksensa abessive perusoletuksettaan perusoletuksettansa perusoletuksittaan perusoletuksittansa instructive — — comitative — perusoletuksineen perusoletuksinensa