raunioitua

Finnish

Etymology

raunio +‎ -oitua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑu̯nioi̯tuɑˣ/, [ˈrɑ̝u̯niˌo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): rau‧ni‧oi‧tu‧a

Verb

raunioitua

1. (intransitive) to fall into ruin or a state of destruction

Conjugation

Inflection of raunioitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raunioidun	en raunioidu	1st sing.	olen raunioitunut	en ole raunioitunut
2nd sing.		raunioidut	et raunioidu	2nd sing.	olet raunioitunut	et ole raunioitunut
3rd sing.		raunioituu	ei raunioidu	3rd sing.	on raunioitunut	ei ole raunioitunut
1st plur.		raunioidumme	emme raunioidu	1st plur.	olemme raunioituneet	emme ole raunioituneet
2nd plur.		raunioidutte	ette raunioidu	2nd plur.	olette raunioituneet	ette ole raunioituneet
3rd plur.		raunioituvat	eivät raunioidu	3rd plur.	ovat raunioituneet	eivät ole raunioituneet
passive		raunioidutaan	ei raunioiduta	passive	on raunioiduttu	ei ole raunioiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raunioiduin	en raunioitunut	1st sing.	olin raunioitunut	en ollut raunioitunut
2nd sing.		raunioiduit	et raunioitunut	2nd sing.	olit raunioitunut	et ollut raunioitunut
3rd sing.		raunioitui	ei raunioitunut	3rd sing.	oli raunioitunut	ei ollut raunioitunut
1st plur.		raunioiduimme	emme raunioituneet	1st plur.	olimme raunioituneet	emme olleet raunioituneet
2nd plur.		raunioiduitte	ette raunioituneet	2nd plur.	olitte raunioituneet	ette olleet raunioituneet
3rd plur.		raunioituivat	eivät raunioituneet	3rd plur.	olivat raunioituneet	eivät olleet raunioituneet
passive		raunioiduttiin	ei raunioiduttu	passive	oli raunioiduttu	ei ollut raunioiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raunioituisin	en raunioituisi	1st sing.	olisin raunioitunut	en olisi raunioitunut
2nd sing.		raunioituisit	et raunioituisi	2nd sing.	olisit raunioitunut	et olisi raunioitunut
3rd sing.		raunioituisi	ei raunioituisi	3rd sing.	olisi raunioitunut	ei olisi raunioitunut
1st plur.		raunioituisimme	emme raunioituisi	1st plur.	olisimme raunioituneet	emme olisi raunioituneet
2nd plur.		raunioituisitte	ette raunioituisi	2nd plur.	olisitte raunioituneet	ette olisi raunioituneet
3rd plur.		raunioituisivat	eivät raunioituisi	3rd plur.	olisivat raunioituneet	eivät olisi raunioituneet
passive		raunioiduttaisiin	ei raunioiduttaisi	passive	olisi raunioiduttu	ei olisi raunioiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		raunioidu	älä raunioidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		raunioitukoon	älköön raunioituko	3rd sing.	olkoon raunioitunut	älköön olko raunioitunut
1st plur.		raunioitukaamme	älkäämme raunioituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		raunioitukaa	älkää raunioituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		raunioitukoot	älkööt raunioituko	3rd plur.	olkoot raunioituneet	älkööt olko raunioituneet
passive		raunioiduttakoon	älköön raunioiduttako	passive	olkoon raunioiduttu	älköön olko raunioiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		raunioitunen	en raunioitune	1st sing.	lienen raunioitunut	en liene raunioitunut
2nd sing.		raunioitunet	et raunioitune	2nd sing.	lienet raunioitunut	et liene raunioitunut
3rd sing.		raunioitunee	ei raunioitune	3rd sing.	lienee raunioitunut	ei liene raunioitunut
1st plur.		raunioitunemme	emme raunioitune	1st plur.	lienemme raunioituneet	emme liene raunioituneet
2nd plur.		raunioitunette	ette raunioitune	2nd plur.	lienette raunioituneet	ette liene raunioituneet
3rd plur.		raunioitunevat	eivät raunioitune	3rd plur.	lienevät raunioituneet	eivät liene raunioituneet
passive		raunioiduttaneen	ei raunioiduttane	passive	lienee raunioiduttu	ei liene raunioiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		raunioitua		present	raunioituva	raunioiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st raunioituakseni raunioituaksemme 2nd raunioituaksesi raunioituaksenne 3rd raunioituakseen raunioituaksensa		past	raunioitunut	raunioiduttu
2nd	inessive2	raunioituessa	raunioiduttaessa	agent3	raunioituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st raunioituessani raunioituessamme 2nd raunioituessasi raunioituessanne 3rd raunioituessaan raunioituessansa		negative	raunioitumaton
	instructive	raunioituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	raunioitumassa	—
	elative	raunioitumasta	—
	illative	raunioitumaan	—
	adessive	raunioitumalla	—
	abessive	raunioitumatta	—
	instructive	raunioituman	raunioiduttaman
4th4	verbal noun	raunioituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st raunioitumaisillani raunioitumaisillamme 2nd raunioitumaisillasi raunioitumaisillanne 3rd raunioitumaisillaan raunioitumaisillansa

Derived terms

• raunioituminen

 

Further reading

• “raunioitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03