simppeli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Swedish simpel, from Middle Low German, from Latin simplex.

Adjective[edit]

simppeli  (comparative simppelimpi, superlative simppelein)

  1. (colloquial) simple

Declension[edit]

Inflection of simppeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative simppeli simppelit
genitive simppelin simppelien
simppeleiden
simppeleitten
partitive simppeliä simppeleitä
simppelejä
illative simppeliin simppeleihin
singular plural
nominative simppeli simppelit
accusative nom.? simppeli simppelit
gen. simppelin
genitive simppelin simppelien
simppeleiden
simppeleitten
partitive simppeliä simppeleitä
simppelejä
inessive simppelissä simppeleissä
elative simppelistä simppeleistä
illative simppeliin simppeleihin
adessive simppelillä simppeleillä
ablative simppeliltä simppeleiltä
allative simppelilleˣ simppeleilleˣ
essive simppelinä simppeleinä
translative simppeliksi simppeleiksi
instructive simppelein
abessive simppelittä simppeleittä
comitative simppeleine

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

References[edit]