sontia

Finnish

Etymology 1

sonta (“manure”) +‎ -ia

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsontiɑˣ/, [ˈs̠o̞n̪t̪iɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ontiɑ
• Syllabification^(key): son‧ti‧a

Verb

sontia

1. to defecate; used especially of animals

Conjugation

Inflection of sontia (Kotus type 61*J/sallia, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sonnin	en sonni	1st sing.	olen sontinut	en ole sontinut
2nd sing.		sonnit	et sonni	2nd sing.	olet sontinut	et ole sontinut
3rd sing.		sontii	ei sonni	3rd sing.	on sontinut	ei ole sontinut
1st plur.		sonnimme	emme sonni	1st plur.	olemme sontineet	emme ole sontineet
2nd plur.		sonnitte	ette sonni	2nd plur.	olette sontineet	ette ole sontineet
3rd plur.		sontivat	eivät sonni	3rd plur.	ovat sontineet	eivät ole sontineet
passive		sonnitaan	ei sonnita	passive	on sonnittu	ei ole sonnittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sonnin	en sontinut	1st sing.	olin sontinut	en ollut sontinut
2nd sing.		sonnit	et sontinut	2nd sing.	olit sontinut	et ollut sontinut
3rd sing.		sonti	ei sontinut	3rd sing.	oli sontinut	ei ollut sontinut
1st plur.		sonnimme	emme sontineet	1st plur.	olimme sontineet	emme olleet sontineet
2nd plur.		sonnitte	ette sontineet	2nd plur.	olitte sontineet	ette olleet sontineet
3rd plur.		sontivat	eivät sontineet	3rd plur.	olivat sontineet	eivät olleet sontineet
passive		sonnittiin	ei sonnittu	passive	oli sonnittu	ei ollut sonnittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sontisin	en sontisi	1st sing.	olisin sontinut	en olisi sontinut
2nd sing.		sontisit	et sontisi	2nd sing.	olisit sontinut	et olisi sontinut
3rd sing.		sontisi	ei sontisi	3rd sing.	olisi sontinut	ei olisi sontinut
1st plur.		sontisimme	emme sontisi	1st plur.	olisimme sontineet	emme olisi sontineet
2nd plur.		sontisitte	ette sontisi	2nd plur.	olisitte sontineet	ette olisi sontineet
3rd plur.		sontisivat	eivät sontisi	3rd plur.	olisivat sontineet	eivät olisi sontineet
passive		sonnittaisiin	ei sonnittaisi	passive	olisi sonnittu	ei olisi sonnittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sonni	älä sonni	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sontikoon	älköön sontiko	3rd sing.	olkoon sontinut	älköön olko sontinut
1st plur.		sontikaamme	älkäämme sontiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sontikaa	älkää sontiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sontikoot	älkööt sontiko	3rd plur.	olkoot sontineet	älkööt olko sontineet
passive		sonnittakoon	älköön sonnittako	passive	olkoon sonnittu	älköön olko sonnittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sontinen	en sontine	1st sing.	lienen sontinut	en liene sontinut
2nd sing.		sontinet	et sontine	2nd sing.	lienet sontinut	et liene sontinut
3rd sing.		sontinee	ei sontine	3rd sing.	lienee sontinut	ei liene sontinut
1st plur.		sontinemme	emme sontine	1st plur.	lienemme sontineet	emme liene sontineet
2nd plur.		sontinette	ette sontine	2nd plur.	lienette sontineet	ette liene sontineet
3rd plur.		sontinevat	eivät sontine	3rd plur.	lienevät sontineet	eivät liene sontineet
passive		sonnittaneen	ei sonnittane	passive	lienee sonnittu	ei liene sonnittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sontia		present	sontiva	sonnittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sontiakseni sontiaksemme 2nd sontiaksesi sontiaksenne 3rd sontiakseen sontiaksensa		past	sontinut	sonnittu
2nd	inessive2	sontiessa	sonnittaessa	agent3	sontima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sontiessani sontiessamme 2nd sontiessasi sontiessanne 3rd sontiessaan sontiessansa		negative	sontimaton
	instructive	sontien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	sontimassa	—
	elative	sontimasta	—
	illative	sontimaan	—
	adessive	sontimalla	—
	abessive	sontimatta	—
	instructive	sontiman	sonnittaman
4th4	verbal noun	sontiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sontimaisillani sontimaisillamme 2nd sontimaisillasi sontimaisillanne 3rd sontimaisillaan sontimaisillansa

Derived terms

• sontiminen

 

Further reading

• “sontia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsontiɑ/, [ˈs̠o̞n̪t̪iɑ̝]
• Rhymes: -ontiɑ
• Syllabification^(key): son‧ti‧a

Noun

sontia

1. partitive plural of sonta

Anagrams

• ansiot, noista, ositan, sanoit, soitan, sotain, sotina, tosina

Latin

Adjective

sontia

1. nominative/accusative/vocative neuter plural of sōns