summittainen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

summittain +‎ -inen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsumːitːɑi̯nen/, [ˈs̠umːit̪ˌt̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): sum‧mit‧tai‧nen

Adjective[edit]

summittainen

  1. summary, approximate, rough

Declension[edit]

Inflection of summittainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative summittainen summittaiset
genitive summittaisen summittaisten
summittaisien
partitive summittaista summittaisia
illative summittaiseen summittaisiin
singular plural
nominative summittainen summittaiset
accusative nom. summittainen summittaiset
gen. summittaisen
genitive summittaisen summittaisten
summittaisien
partitive summittaista summittaisia
inessive summittaisessa summittaisissa
elative summittaisesta summittaisista
illative summittaiseen summittaisiin
adessive summittaisella summittaisilla
ablative summittaiselta summittaisilta
allative summittaiselle summittaisille
essive summittaisena summittaisina
translative summittaiseksi summittaisiksi
abessive summittaisetta summittaisitta
instructive summittaisin
comitative summittaisine
Possessive forms of summittainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative summittaiseni summittaiseni
accusative nom. summittaiseni summittaiseni
gen. summittaiseni
genitive summittaiseni summittaisteni
summittaisieni
partitive summittaistani summittaisiani
inessive summittaisessani summittaisissani
elative summittaisestani summittaisistani
illative summittaiseeni summittaisiini
adessive summittaisellani summittaisillani
ablative summittaiseltani summittaisiltani
allative summittaiselleni summittaisilleni
essive summittaisenani summittaisinani
translative summittaisekseni summittaisikseni
abessive summittaisettani summittaisittani
instructive
comitative summittaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative summittaisesi summittaisesi
accusative nom. summittaisesi summittaisesi
gen. summittaisesi
genitive summittaisesi summittaistesi
summittaisiesi
partitive summittaistasi summittaisiasi
inessive summittaisessasi summittaisissasi
elative summittaisestasi summittaisistasi
illative summittaiseesi summittaisiisi
adessive summittaisellasi summittaisillasi
ablative summittaiseltasi summittaisiltasi
allative summittaisellesi summittaisillesi
essive summittaisenasi summittaisinasi
translative summittaiseksesi summittaisiksesi
abessive summittaisettasi summittaisittasi
instructive
comitative summittaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative summittaisemme summittaisemme
accusative nom. summittaisemme summittaisemme
gen. summittaisemme
genitive summittaisemme summittaistemme
summittaisiemme
partitive summittaistamme summittaisiamme
inessive summittaisessamme summittaisissamme
elative summittaisestamme summittaisistamme
illative summittaiseemme summittaisiimme
adessive summittaisellamme summittaisillamme
ablative summittaiseltamme summittaisiltamme
allative summittaisellemme summittaisillemme
essive summittaisenamme summittaisinamme
translative summittaiseksemme summittaisiksemme
abessive summittaisettamme summittaisittamme
instructive
comitative summittaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative summittaisenne summittaisenne
accusative nom. summittaisenne summittaisenne
gen. summittaisenne
genitive summittaisenne summittaistenne
summittaisienne
partitive summittaistanne summittaisianne
inessive summittaisessanne summittaisissanne
elative summittaisestanne summittaisistanne
illative summittaiseenne summittaisiinne
adessive summittaisellanne summittaisillanne
ablative summittaiseltanne summittaisiltanne
allative summittaisellenne summittaisillenne
essive summittaisenanne summittaisinanne
translative summittaiseksenne summittaisiksenne
abessive summittaisettanne summittaisittanne
instructive
comitative summittaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative summittaisensa summittaisensa
accusative nom. summittaisensa summittaisensa
gen. summittaisensa
genitive summittaisensa summittaistensa
summittaisiensa
partitive summittaistaan
summittaistansa
summittaisiaan
summittaisiansa
inessive summittaisessaan
summittaisessansa
summittaisissaan
summittaisissansa
elative summittaisestaan
summittaisestansa
summittaisistaan
summittaisistansa
illative summittaiseensa summittaisiinsa
adessive summittaisellaan
summittaisellansa
summittaisillaan
summittaisillansa
ablative summittaiseltaan
summittaiseltansa
summittaisiltaan
summittaisiltansa
allative summittaiselleen
summittaisellensa
summittaisilleen
summittaisillensa
essive summittaisenaan
summittaisenansa
summittaisinaan
summittaisinansa
translative summittaisekseen
summittaiseksensa
summittaisikseen
summittaisiksensa
abessive summittaisettaan
summittaisettansa
summittaisittaan
summittaisittansa
instructive
comitative summittaisineen
summittaisinensa

Derived terms[edit]

Further reading[edit]