suuntima

Finnish

Etymology

From suuntia +‎ -ma, from suunta (“direction”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːntimɑ/, [ˈs̠uːn̪t̪imɑ̝]
• Rhymes: -uːntimɑ
• Syllabification^(key): suun‧ti‧ma

Noun

suuntima

1. (navigation) bearing (horizontal angle between the direction of an object and another object, or between it and that of true north, especially as a result of a measurement)

   Mikä on suunta tuohon saareen? -- Hetkinen, otan suuntiman.

   What's the direction to that island? -- Just a moment, I'll take the bearing.

Declension

Inflection of suuntima (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		suuntima	suuntimat
genitive		suuntiman	suuntimien
partitive		suuntimaa	suuntimia
illative		suuntimaan	suuntimiin
		singular	plural
nominative		suuntima	suuntimat
accusative	nom.	suuntima	suuntimat
	gen.	suuntiman
genitive		suuntiman	suuntimien suuntimainrare
partitive		suuntimaa	suuntimia
inessive		suuntimassa	suuntimissa
elative		suuntimasta	suuntimista
illative		suuntimaan	suuntimiin
adessive		suuntimalla	suuntimilla
ablative		suuntimalta	suuntimilta
allative		suuntimalle	suuntimille
essive		suuntimana	suuntimina
translative		suuntimaksi	suuntimiksi
abessive		suuntimatta	suuntimitta
instructive		—	suuntimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of suuntima (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative suuntimani suuntimani accusative nom. suuntimani suuntimani gen. suuntimani genitive suuntimani suuntimieni suuntimainirare partitive suuntimaani suuntimiani inessive suuntimassani suuntimissani elative suuntimastani suuntimistani illative suuntimaani suuntimiini adessive suuntimallani suuntimillani ablative suuntimaltani suuntimiltani allative suuntimalleni suuntimilleni essive suuntimanani suuntiminani translative suuntimakseni suuntimikseni abessive suuntimattani suuntimittani instructive — — comitative — suuntimineni second-person singular possessor singular plural nominative suuntimasi suuntimasi accusative nom. suuntimasi suuntimasi gen. suuntimasi genitive suuntimasi suuntimiesi suuntimaisirare partitive suuntimaasi suuntimiasi inessive suuntimassasi suuntimissasi elative suuntimastasi suuntimistasi illative suuntimaasi suuntimiisi adessive suuntimallasi suuntimillasi ablative suuntimaltasi suuntimiltasi allative suuntimallesi suuntimillesi essive suuntimanasi suuntiminasi translative suuntimaksesi suuntimiksesi abessive suuntimattasi suuntimittasi instructive — — comitative — suuntiminesi first-person plural possessor singular plural nominative suuntimamme suuntimamme accusative nom. suuntimamme suuntimamme gen. suuntimamme genitive suuntimamme suuntimiemme suuntimaimmerare partitive suuntimaamme suuntimiamme inessive suuntimassamme suuntimissamme elative suuntimastamme suuntimistamme illative suuntimaamme suuntimiimme adessive suuntimallamme suuntimillamme ablative suuntimaltamme suuntimiltamme allative suuntimallemme suuntimillemme essive suuntimanamme suuntiminamme translative suuntimaksemme suuntimiksemme abessive suuntimattamme suuntimittamme instructive — — comitative — suuntiminemme second-person plural possessor singular plural nominative suuntimanne suuntimanne accusative nom. suuntimanne suuntimanne gen. suuntimanne genitive suuntimanne suuntimienne suuntimainnerare partitive suuntimaanne suuntimianne inessive suuntimassanne suuntimissanne elative suuntimastanne suuntimistanne illative suuntimaanne suuntimiinne adessive suuntimallanne suuntimillanne ablative suuntimaltanne suuntimiltanne allative suuntimallenne suuntimillenne essive suuntimananne suuntiminanne translative suuntimaksenne suuntimiksenne abessive suuntimattanne suuntimittanne instructive — — comitative — suuntiminenne third-person possessor singular plural nominative suuntimansa suuntimansa accusative nom. suuntimansa suuntimansa gen. suuntimansa genitive suuntimansa suuntimiensa suuntimainsarare partitive suuntimaansa suuntimiaan suuntimiansa inessive suuntimassaan suuntimassansa suuntimissaan suuntimissansa elative suuntimastaan suuntimastansa suuntimistaan suuntimistansa illative suuntimaansa suuntimiinsa adessive suuntimallaan suuntimallansa suuntimillaan suuntimillansa ablative suuntimaltaan suuntimaltansa suuntimiltaan suuntimiltansa allative suuntimalleen suuntimallensa suuntimilleen suuntimillensa essive suuntimanaan suuntimanansa suuntiminaan suuntiminansa translative suuntimakseen suuntimaksensa suuntimikseen suuntimiksensa abessive suuntimattaan suuntimattansa suuntimittaan suuntimittansa instructive — — comitative — suuntimineen suuntiminensa

Synonyms

• kompassisuunta

Derived terms

compounds

• radiosuuntima
• radiosuuntimalaite
• suuntima-asema
• suuntimalevy

 

Further reading

• “suuntima”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03