syyllistäminen

Finnish

Etymology

syyllistää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsyːlːistæminen/, [ˈs̠yːlːis̠ˌtæmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Syllabification^(key): syyl‧lis‧tä‧mi‧nen

Noun

syyllistäminen

1. verbal noun of syyllistää
   1. accusing, blaming, claiming someone to be guilty

Declension

Inflection of syyllistäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		syyllistäminen	syyllistämiset
genitive		syyllistämisen	syyllistämisten syyllistämisien
partitive		syyllistämistä	syyllistämisiä
illative		syyllistämiseen	syyllistämisiin
		singular	plural
nominative		syyllistäminen	syyllistämiset
accusative	nom.	syyllistäminen	syyllistämiset
	gen.	syyllistämisen
genitive		syyllistämisen	syyllistämisten syyllistämisien
partitive		syyllistämistä	syyllistämisiä
inessive		syyllistämisessä	syyllistämisissä
elative		syyllistämisestä	syyllistämisistä
illative		syyllistämiseen	syyllistämisiin
adessive		syyllistämisellä	syyllistämisillä
ablative		syyllistämiseltä	syyllistämisiltä
allative		syyllistämiselle	syyllistämisille
essive		syyllistämisenä	syyllistämisinä
translative		syyllistämiseksi	syyllistämisiksi
abessive		syyllistämisettä	syyllistämisittä
instructive		—	syyllistämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of syyllistäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative syyllistämiseni syyllistämiseni accusative nom. syyllistämiseni syyllistämiseni gen. syyllistämiseni genitive syyllistämiseni syyllistämisteni syyllistämisieni partitive syyllistämistäni syyllistämisiäni inessive syyllistämisessäni syyllistämisissäni elative syyllistämisestäni syyllistämisistäni illative syyllistämiseeni syyllistämisiini adessive syyllistämiselläni syyllistämisilläni ablative syyllistämiseltäni syyllistämisiltäni allative syyllistämiselleni syyllistämisilleni essive syyllistämisenäni syyllistämisinäni translative syyllistämisekseni syyllistämisikseni abessive syyllistämisettäni syyllistämisittäni instructive — — comitative — syyllistämisineni second-person singular possessor singular plural nominative syyllistämisesi syyllistämisesi accusative nom. syyllistämisesi syyllistämisesi gen. syyllistämisesi genitive syyllistämisesi syyllistämistesi syyllistämisiesi partitive syyllistämistäsi syyllistämisiäsi inessive syyllistämisessäsi syyllistämisissäsi elative syyllistämisestäsi syyllistämisistäsi illative syyllistämiseesi syyllistämisiisi adessive syyllistämiselläsi syyllistämisilläsi ablative syyllistämiseltäsi syyllistämisiltäsi allative syyllistämisellesi syyllistämisillesi essive syyllistämisenäsi syyllistämisinäsi translative syyllistämiseksesi syyllistämisiksesi abessive syyllistämisettäsi syyllistämisittäsi instructive — — comitative — syyllistämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative syyllistämisemme syyllistämisemme accusative nom. syyllistämisemme syyllistämisemme gen. syyllistämisemme genitive syyllistämisemme syyllistämistemme syyllistämisiemme partitive syyllistämistämme syyllistämisiämme inessive syyllistämisessämme syyllistämisissämme elative syyllistämisestämme syyllistämisistämme illative syyllistämiseemme syyllistämisiimme adessive syyllistämisellämme syyllistämisillämme ablative syyllistämiseltämme syyllistämisiltämme allative syyllistämisellemme syyllistämisillemme essive syyllistämisenämme syyllistämisinämme translative syyllistämiseksemme syyllistämisiksemme abessive syyllistämisettämme syyllistämisittämme instructive — — comitative — syyllistämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative syyllistämisenne syyllistämisenne accusative nom. syyllistämisenne syyllistämisenne gen. syyllistämisenne genitive syyllistämisenne syyllistämistenne syyllistämisienne partitive syyllistämistänne syyllistämisiänne inessive syyllistämisessänne syyllistämisissänne elative syyllistämisestänne syyllistämisistänne illative syyllistämiseenne syyllistämisiinne adessive syyllistämisellänne syyllistämisillänne ablative syyllistämiseltänne syyllistämisiltänne allative syyllistämisellenne syyllistämisillenne essive syyllistämisenänne syyllistämisinänne translative syyllistämiseksenne syyllistämisiksenne abessive syyllistämisettänne syyllistämisittänne instructive — — comitative — syyllistämisinenne third-person possessor singular plural nominative syyllistämisensä syyllistämisensä accusative nom. syyllistämisensä syyllistämisensä gen. syyllistämisensä genitive syyllistämisensä syyllistämistensä syyllistämisiensä partitive syyllistämistään syyllistämistänsä syyllistämisiään syyllistämisiänsä inessive syyllistämisessään syyllistämisessänsä syyllistämisissään syyllistämisissänsä elative syyllistämisestään syyllistämisestänsä syyllistämisistään syyllistämisistänsä illative syyllistämiseensä syyllistämisiinsä adessive syyllistämisellään syyllistämisellänsä syyllistämisillään syyllistämisillänsä ablative syyllistämiseltään syyllistämiseltänsä syyllistämisiltään syyllistämisiltänsä allative syyllistämiselleen syyllistämisellensä syyllistämisilleen syyllistämisillensä essive syyllistämisenään syyllistämisenänsä syyllistämisinään syyllistämisinänsä translative syyllistämisekseen syyllistämiseksensä syyllistämisikseen syyllistämisiksensä abessive syyllistämisettään syyllistämisettänsä syyllistämisittään syyllistämisittänsä instructive — — comitative — syyllistämisineen syyllistämisinensä