ulontaa

Finnish

Etymology 1

ulko- +‎ -ntaa (factitive aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈulontɑːˣ/, [ˈulo̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ulontɑː
• Syllabification^(key): u‧lon‧taa

Verb

ulontaa

1. (transitive) to move outwards
2. (transitive, typography) to outdent

   Antonym: sisentää

Conjugation

Inflection of ulontaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ulonnan	en ulonna	1st sing.	olen ulontanut	en ole ulontanut
2nd sing.		ulonnat	et ulonna	2nd sing.	olet ulontanut	et ole ulontanut
3rd sing.		ulontaa	ei ulonna	3rd sing.	on ulontanut	ei ole ulontanut
1st plur.		ulonnamme	emme ulonna	1st plur.	olemme ulontaneet	emme ole ulontaneet
2nd plur.		ulonnatte	ette ulonna	2nd plur.	olette ulontaneet	ette ole ulontaneet
3rd plur.		ulontavat	eivät ulonna	3rd plur.	ovat ulontaneet	eivät ole ulontaneet
passive		ulonnetaan	ei ulonneta	passive	on ulonnettu	ei ole ulonnettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ulonsin	en ulontanut	1st sing.	olin ulontanut	en ollut ulontanut
2nd sing.		ulonsit	et ulontanut	2nd sing.	olit ulontanut	et ollut ulontanut
3rd sing.		ulonsi	ei ulontanut	3rd sing.	oli ulontanut	ei ollut ulontanut
1st plur.		ulonsimme	emme ulontaneet	1st plur.	olimme ulontaneet	emme olleet ulontaneet
2nd plur.		ulonsitte	ette ulontaneet	2nd plur.	olitte ulontaneet	ette olleet ulontaneet
3rd plur.		ulonsivat	eivät ulontaneet	3rd plur.	olivat ulontaneet	eivät olleet ulontaneet
passive		ulonnettiin	ei ulonnettu	passive	oli ulonnettu	ei ollut ulonnettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ulontaisin	en ulontaisi	1st sing.	olisin ulontanut	en olisi ulontanut
2nd sing.		ulontaisit	et ulontaisi	2nd sing.	olisit ulontanut	et olisi ulontanut
3rd sing.		ulontaisi	ei ulontaisi	3rd sing.	olisi ulontanut	ei olisi ulontanut
1st plur.		ulontaisimme	emme ulontaisi	1st plur.	olisimme ulontaneet	emme olisi ulontaneet
2nd plur.		ulontaisitte	ette ulontaisi	2nd plur.	olisitte ulontaneet	ette olisi ulontaneet
3rd plur.		ulontaisivat	eivät ulontaisi	3rd plur.	olisivat ulontaneet	eivät olisi ulontaneet
passive		ulonnettaisiin	ei ulonnettaisi	passive	olisi ulonnettu	ei olisi ulonnettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ulonna	älä ulonna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ulontakoon	älköön ulontako	3rd sing.	olkoon ulontanut	älköön olko ulontanut
1st plur.		ulontakaamme	älkäämme ulontako	1st plur.	—	—
2nd plur.		ulontakaa	älkää ulontako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ulontakoot	älkööt ulontako	3rd plur.	olkoot ulontaneet	älkööt olko ulontaneet
passive		ulonnettakoon	älköön ulonnettako	passive	olkoon ulonnettu	älköön olko ulonnettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ulontanen	en ulontane	1st sing.	lienen ulontanut	en liene ulontanut
2nd sing.		ulontanet	et ulontane	2nd sing.	lienet ulontanut	et liene ulontanut
3rd sing.		ulontanee	ei ulontane	3rd sing.	lienee ulontanut	ei liene ulontanut
1st plur.		ulontanemme	emme ulontane	1st plur.	lienemme ulontaneet	emme liene ulontaneet
2nd plur.		ulontanette	ette ulontane	2nd plur.	lienette ulontaneet	ette liene ulontaneet
3rd plur.		ulontanevat	eivät ulontane	3rd plur.	lienevät ulontaneet	eivät liene ulontaneet
passive		ulonnettaneen	ei ulonnettane	passive	lienee ulonnettu	ei liene ulonnettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ulontaa		present	ulontava	ulonnettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ulontaakseni ulontaaksemme 2nd ulontaaksesi ulontaaksenne 3rd ulontaakseen ulontaaksensa		past	ulontanut	ulonnettu
2nd	inessive2	ulontaessa	ulonnettaessa	agent3	ulontama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ulontaessani ulontaessamme 2nd ulontaessasi ulontaessanne 3rd ulontaessaan ulontaessansa		negative	ulontamaton
	instructive	ulontaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form ulontaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	ulontamassa	—
	elative	ulontamasta	—
	illative	ulontamaan	—
	adessive	ulontamalla	—
	abessive	ulontamatta	—
	instructive	ulontaman	ulonnettaman
4th4	verbal noun	ulontaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ulontamaisillani ulontamaisillamme 2nd ulontamaisillasi ulontamaisillanne 3rd ulontamaisillaan ulontamaisillansa

Derived terms

• ulonnus

 

Further reading

• “ulontaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈulontɑː/, [ˈulo̞n̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -ulontɑː
• Syllabification^(key): u‧lon‧taa

Verb

ulontaa

1. third-person singular present indicative of ulontaa

Anagrams

• lounaat, luotaan