vankeustuomio

Finnish

Etymology

vankeus (“imprisonment”) +‎ tuomio (“verdict, sentence”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑŋkeusˌtuo̯mio/, [ˈʋɑ̝ŋk̟e̞us̠ˌtuo̞̯mio̞]
• Rhymes: -uomio
• Syllabification^(key): van‧ke‧us‧tuo‧mi‧o

Noun

vankeustuomio

1. prison sentence

Declension

Inflection of vankeustuomio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		vankeustuomio	vankeustuomiot
genitive		vankeustuomion	vankeustuomioiden vankeustuomioitten
partitive		vankeustuomiota	vankeustuomioita
illative		vankeustuomioon	vankeustuomioihin
		singular	plural
nominative		vankeustuomio	vankeustuomiot
accusative	nom.	vankeustuomio	vankeustuomiot
	gen.	vankeustuomion
genitive		vankeustuomion	vankeustuomioiden vankeustuomioitten
partitive		vankeustuomiota	vankeustuomioita
inessive		vankeustuomiossa	vankeustuomioissa
elative		vankeustuomiosta	vankeustuomioista
illative		vankeustuomioon	vankeustuomioihin
adessive		vankeustuomiolla	vankeustuomioilla
ablative		vankeustuomiolta	vankeustuomioilta
allative		vankeustuomiolle	vankeustuomioille
essive		vankeustuomiona	vankeustuomioina
translative		vankeustuomioksi	vankeustuomioiksi
abessive		vankeustuomiotta	vankeustuomioitta
instructive		—	vankeustuomioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vankeustuomio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vankeustuomioni vankeustuomioni accusative nom. vankeustuomioni vankeustuomioni gen. vankeustuomioni genitive vankeustuomioni vankeustuomioideni vankeustuomioitteni partitive vankeustuomiotani vankeustuomioitani inessive vankeustuomiossani vankeustuomioissani elative vankeustuomiostani vankeustuomioistani illative vankeustuomiooni vankeustuomioihini adessive vankeustuomiollani vankeustuomioillani ablative vankeustuomioltani vankeustuomioiltani allative vankeustuomiolleni vankeustuomioilleni essive vankeustuomionani vankeustuomioinani translative vankeustuomiokseni vankeustuomioikseni abessive vankeustuomiottani vankeustuomioittani instructive — — comitative — vankeustuomioineni second-person singular possessor singular plural nominative vankeustuomiosi vankeustuomiosi accusative nom. vankeustuomiosi vankeustuomiosi gen. vankeustuomiosi genitive vankeustuomiosi vankeustuomioidesi vankeustuomioittesi partitive vankeustuomiotasi vankeustuomioitasi inessive vankeustuomiossasi vankeustuomioissasi elative vankeustuomiostasi vankeustuomioistasi illative vankeustuomioosi vankeustuomioihisi adessive vankeustuomiollasi vankeustuomioillasi ablative vankeustuomioltasi vankeustuomioiltasi allative vankeustuomiollesi vankeustuomioillesi essive vankeustuomionasi vankeustuomioinasi translative vankeustuomioksesi vankeustuomioiksesi abessive vankeustuomiottasi vankeustuomioittasi instructive — — comitative — vankeustuomioinesi first-person plural possessor singular plural nominative vankeustuomiomme vankeustuomiomme accusative nom. vankeustuomiomme vankeustuomiomme gen. vankeustuomiomme genitive vankeustuomiomme vankeustuomioidemme vankeustuomioittemme partitive vankeustuomiotamme vankeustuomioitamme inessive vankeustuomiossamme vankeustuomioissamme elative vankeustuomiostamme vankeustuomioistamme illative vankeustuomioomme vankeustuomioihimme adessive vankeustuomiollamme vankeustuomioillamme ablative vankeustuomioltamme vankeustuomioiltamme allative vankeustuomiollemme vankeustuomioillemme essive vankeustuomionamme vankeustuomioinamme translative vankeustuomioksemme vankeustuomioiksemme abessive vankeustuomiottamme vankeustuomioittamme instructive — — comitative — vankeustuomioinemme second-person plural possessor singular plural nominative vankeustuomionne vankeustuomionne accusative nom. vankeustuomionne vankeustuomionne gen. vankeustuomionne genitive vankeustuomionne vankeustuomioidenne vankeustuomioittenne partitive vankeustuomiotanne vankeustuomioitanne inessive vankeustuomiossanne vankeustuomioissanne elative vankeustuomiostanne vankeustuomioistanne illative vankeustuomioonne vankeustuomioihinne adessive vankeustuomiollanne vankeustuomioillanne ablative vankeustuomioltanne vankeustuomioiltanne allative vankeustuomiollenne vankeustuomioillenne essive vankeustuomionanne vankeustuomioinanne translative vankeustuomioksenne vankeustuomioiksenne abessive vankeustuomiottanne vankeustuomioittanne instructive — — comitative — vankeustuomioinenne third-person possessor singular plural nominative vankeustuomionsa vankeustuomionsa accusative nom. vankeustuomionsa vankeustuomionsa gen. vankeustuomionsa genitive vankeustuomionsa vankeustuomioidensa vankeustuomioittensa partitive vankeustuomiotaan vankeustuomiotansa vankeustuomioitaan vankeustuomioitansa inessive vankeustuomiossaan vankeustuomiossansa vankeustuomioissaan vankeustuomioissansa elative vankeustuomiostaan vankeustuomiostansa vankeustuomioistaan vankeustuomioistansa illative vankeustuomioonsa vankeustuomioihinsa adessive vankeustuomiollaan vankeustuomiollansa vankeustuomioillaan vankeustuomioillansa ablative vankeustuomioltaan vankeustuomioltansa vankeustuomioiltaan vankeustuomioiltansa allative vankeustuomiolleen vankeustuomiollensa vankeustuomioilleen vankeustuomioillensa essive vankeustuomionaan vankeustuomionansa vankeustuomioinaan vankeustuomioinansa translative vankeustuomiokseen vankeustuomioksensa vankeustuomioikseen vankeustuomioiksensa abessive vankeustuomiottaan vankeustuomiottansa vankeustuomioittaan vankeustuomioittansa instructive — — comitative — vankeustuomioineen vankeustuomioinensa

Further reading

• “vankeustuomio”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04