vikitellä

Finnish

Etymology

vikittää +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋikitelːæˣ/, [ˈʋik̟iˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): vi‧ki‧tel‧lä

Verb

vikitellä

1. (transitive) to lure, tempt, entice; (sexually) to seduce

Conjugation

Inflection of vikitellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vikittelen	en vikittele	1st sing.	olen vikitellyt	en ole vikitellyt
2nd sing.		vikittelet	et vikittele	2nd sing.	olet vikitellyt	et ole vikitellyt
3rd sing.		vikittelee	ei vikittele	3rd sing.	on vikitellyt	ei ole vikitellyt
1st plur.		vikittelemme	emme vikittele	1st plur.	olemme vikitelleet	emme ole vikitelleet
2nd plur.		vikittelette	ette vikittele	2nd plur.	olette vikitelleet	ette ole vikitelleet
3rd plur.		vikittelevät	eivät vikittele	3rd plur.	ovat vikitelleet	eivät ole vikitelleet
passive		vikitellään	ei vikitellä	passive	on vikitelty	ei ole vikitelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vikittelin	en vikitellyt	1st sing.	olin vikitellyt	en ollut vikitellyt
2nd sing.		vikittelit	et vikitellyt	2nd sing.	olit vikitellyt	et ollut vikitellyt
3rd sing.		vikitteli	ei vikitellyt	3rd sing.	oli vikitellyt	ei ollut vikitellyt
1st plur.		vikittelimme	emme vikitelleet	1st plur.	olimme vikitelleet	emme olleet vikitelleet
2nd plur.		vikittelitte	ette vikitelleet	2nd plur.	olitte vikitelleet	ette olleet vikitelleet
3rd plur.		vikittelivät	eivät vikitelleet	3rd plur.	olivat vikitelleet	eivät olleet vikitelleet
passive		vikiteltiin	ei vikitelty	passive	oli vikitelty	ei ollut vikitelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vikittelisin	en vikittelisi	1st sing.	olisin vikitellyt	en olisi vikitellyt
2nd sing.		vikittelisit	et vikittelisi	2nd sing.	olisit vikitellyt	et olisi vikitellyt
3rd sing.		vikittelisi	ei vikittelisi	3rd sing.	olisi vikitellyt	ei olisi vikitellyt
1st plur.		vikittelisimme	emme vikittelisi	1st plur.	olisimme vikitelleet	emme olisi vikitelleet
2nd plur.		vikittelisitte	ette vikittelisi	2nd plur.	olisitte vikitelleet	ette olisi vikitelleet
3rd plur.		vikittelisivät	eivät vikittelisi	3rd plur.	olisivat vikitelleet	eivät olisi vikitelleet
passive		vikiteltäisiin	ei vikiteltäisi	passive	olisi vikitelty	ei olisi vikitelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vikittele	älä vikittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vikitelköön	älköön vikitelkö	3rd sing.	olkoon vikitellyt	älköön olko vikitellyt
1st plur.		vikitelkäämme	älkäämme vikitelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		vikitelkää	älkää vikitelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vikitelkööt	älkööt vikitelkö	3rd plur.	olkoot vikitelleet	älkööt olko vikitelleet
passive		vikiteltäköön	älköön vikiteltäkö	passive	olkoon vikitelty	älköön olko vikitelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vikitellen	en vikitelle	1st sing.	lienen vikitellyt	en liene vikitellyt
2nd sing.		vikitellet	et vikitelle	2nd sing.	lienet vikitellyt	et liene vikitellyt
3rd sing.		vikitellee	ei vikitelle	3rd sing.	lienee vikitellyt	ei liene vikitellyt
1st plur.		vikitellemme	emme vikitelle	1st plur.	lienemme vikitelleet	emme liene vikitelleet
2nd plur.		vikitellette	ette vikitelle	2nd plur.	lienette vikitelleet	ette liene vikitelleet
3rd plur.		vikitellevät	eivät vikitelle	3rd plur.	lienevät vikitelleet	eivät liene vikitelleet
passive		vikiteltäneen	ei vikiteltäne	passive	lienee vikitelty	ei liene vikitelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vikitellä		present	vikittelevä	vikiteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vikitelläkseni vikitelläksemme 2nd vikitelläksesi vikitelläksenne 3rd vikitelläkseen vikitelläksensä		past	vikitellyt	vikitelty
2nd	inessive2	vikitellessä	vikiteltäessä	agent3	vikittelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vikitellessäni vikitellessämme 2nd vikitellessäsi vikitellessänne 3rd vikitellessään vikitellessänsä		negative	vikittelemätön
	instructive	vikitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vikittelemässä	—
	elative	vikittelemästä	—
	illative	vikittelemään	—
	adessive	vikittelemällä	—
	abessive	vikittelemättä	—
	instructive	vikittelemän	vikiteltämän
4th4	verbal noun	vikitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vikittelemäisilläni vikittelemäisillämme 2nd vikittelemäisilläsi vikittelemäisillänne 3rd vikittelemäisillään vikittelemäisillänsä

Derived terms

• vikittely

 

Further reading

• “vikitellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04