virvoittaa

Finnish

Etymology

virv- +‎ -oittaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋirʋoi̯tːɑːˣ/, [ˈʋirʋo̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -irʋoitːɑː
• Syllabification^(key): vir‧voit‧taa

Verb

virvoittaa

1. (transitive) to invigorate, to refresh

Conjugation

Inflection of virvoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virvoitan	en virvoita	1st sing.	olen virvoittanut	en ole virvoittanut
2nd sing.		virvoitat	et virvoita	2nd sing.	olet virvoittanut	et ole virvoittanut
3rd sing.		virvoittaa	ei virvoita	3rd sing.	on virvoittanut	ei ole virvoittanut
1st plur.		virvoitamme	emme virvoita	1st plur.	olemme virvoittaneet	emme ole virvoittaneet
2nd plur.		virvoitatte	ette virvoita	2nd plur.	olette virvoittaneet	ette ole virvoittaneet
3rd plur.		virvoittavat	eivät virvoita	3rd plur.	ovat virvoittaneet	eivät ole virvoittaneet
passive		virvoitetaan	ei virvoiteta	passive	on virvoitettu	ei ole virvoitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virvoitin	en virvoittanut	1st sing.	olin virvoittanut	en ollut virvoittanut
2nd sing.		virvoitit	et virvoittanut	2nd sing.	olit virvoittanut	et ollut virvoittanut
3rd sing.		virvoitti	ei virvoittanut	3rd sing.	oli virvoittanut	ei ollut virvoittanut
1st plur.		virvoitimme	emme virvoittaneet	1st plur.	olimme virvoittaneet	emme olleet virvoittaneet
2nd plur.		virvoititte	ette virvoittaneet	2nd plur.	olitte virvoittaneet	ette olleet virvoittaneet
3rd plur.		virvoittivat	eivät virvoittaneet	3rd plur.	olivat virvoittaneet	eivät olleet virvoittaneet
passive		virvoitettiin	ei virvoitettu	passive	oli virvoitettu	ei ollut virvoitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virvoittaisin	en virvoittaisi	1st sing.	olisin virvoittanut	en olisi virvoittanut
2nd sing.		virvoittaisit	et virvoittaisi	2nd sing.	olisit virvoittanut	et olisi virvoittanut
3rd sing.		virvoittaisi	ei virvoittaisi	3rd sing.	olisi virvoittanut	ei olisi virvoittanut
1st plur.		virvoittaisimme	emme virvoittaisi	1st plur.	olisimme virvoittaneet	emme olisi virvoittaneet
2nd plur.		virvoittaisitte	ette virvoittaisi	2nd plur.	olisitte virvoittaneet	ette olisi virvoittaneet
3rd plur.		virvoittaisivat	eivät virvoittaisi	3rd plur.	olisivat virvoittaneet	eivät olisi virvoittaneet
passive		virvoitettaisiin	ei virvoitettaisi	passive	olisi virvoitettu	ei olisi virvoitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		virvoita	älä virvoita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		virvoittakoon	älköön virvoittako	3rd sing.	olkoon virvoittanut	älköön olko virvoittanut
1st plur.		virvoittakaamme	älkäämme virvoittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		virvoittakaa	älkää virvoittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		virvoittakoot	älkööt virvoittako	3rd plur.	olkoot virvoittaneet	älkööt olko virvoittaneet
passive		virvoitettakoon	älköön virvoitettako	passive	olkoon virvoitettu	älköön olko virvoitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virvoittanen	en virvoittane	1st sing.	lienen virvoittanut	en liene virvoittanut
2nd sing.		virvoittanet	et virvoittane	2nd sing.	lienet virvoittanut	et liene virvoittanut
3rd sing.		virvoittanee	ei virvoittane	3rd sing.	lienee virvoittanut	ei liene virvoittanut
1st plur.		virvoittanemme	emme virvoittane	1st plur.	lienemme virvoittaneet	emme liene virvoittaneet
2nd plur.		virvoittanette	ette virvoittane	2nd plur.	lienette virvoittaneet	ette liene virvoittaneet
3rd plur.		virvoittanevat	eivät virvoittane	3rd plur.	lienevät virvoittaneet	eivät liene virvoittaneet
passive		virvoitettaneen	ei virvoitettane	passive	lienee virvoitettu	ei liene virvoitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		virvoittaa		present	virvoittava	virvoitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st virvoittaakseni virvoittaaksemme 2nd virvoittaaksesi virvoittaaksenne 3rd virvoittaakseen virvoittaaksensa		past	virvoittanut	virvoitettu
2nd	inessive2	virvoittaessa	virvoitettaessa	agent3	virvoittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st virvoittaessani virvoittaessamme 2nd virvoittaessasi virvoittaessanne 3rd virvoittaessaan virvoittaessansa		negative	virvoittamaton
	instructive	virvoittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form virvoittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	virvoittamassa	—
	elative	virvoittamasta	—
	illative	virvoittamaan	—
	adessive	virvoittamalla	—
	abessive	virvoittamatta	—
	instructive	virvoittaman	virvoitettaman
4th4	verbal noun	virvoittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st virvoittamaisillani virvoittamaisillamme 2nd virvoittamaisillasi virvoittamaisillanne 3rd virvoittamaisillaan virvoittamaisillansa

Derived terms

• virvoitella
• virvoittaminen
• virvoittua
• virvoitus

 

Further reading

• “virvoittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04