vuottaa

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯tːɑːˣ/, [ˈʋuo̞̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uotːɑː
• Syllabification^(key): vuot‧taa

Verb

vuottaa (archaic, poetic)

1. Alternative form of odottaa (“to wait, await”)

Conjugation

Inflection of vuottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vuotan	en vuota	1st sing.	olen vuottanut	en ole vuottanut
2nd sing.		vuotat	et vuota	2nd sing.	olet vuottanut	et ole vuottanut
3rd sing.		vuottaa	ei vuota	3rd sing.	on vuottanut	ei ole vuottanut
1st plur.		vuotamme	emme vuota	1st plur.	olemme vuottaneet	emme ole vuottaneet
2nd plur.		vuotatte	ette vuota	2nd plur.	olette vuottaneet	ette ole vuottaneet
3rd plur.		vuottavat	eivät vuota	3rd plur.	ovat vuottaneet	eivät ole vuottaneet
passive		vuotetaan	ei vuoteta	passive	on vuotettu	ei ole vuotettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vuotin	en vuottanut	1st sing.	olin vuottanut	en ollut vuottanut
2nd sing.		vuotit	et vuottanut	2nd sing.	olit vuottanut	et ollut vuottanut
3rd sing.		vuotti	ei vuottanut	3rd sing.	oli vuottanut	ei ollut vuottanut
1st plur.		vuotimme	emme vuottaneet	1st plur.	olimme vuottaneet	emme olleet vuottaneet
2nd plur.		vuotitte	ette vuottaneet	2nd plur.	olitte vuottaneet	ette olleet vuottaneet
3rd plur.		vuottivat	eivät vuottaneet	3rd plur.	olivat vuottaneet	eivät olleet vuottaneet
passive		vuotettiin	ei vuotettu	passive	oli vuotettu	ei ollut vuotettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vuottaisin	en vuottaisi	1st sing.	olisin vuottanut	en olisi vuottanut
2nd sing.		vuottaisit	et vuottaisi	2nd sing.	olisit vuottanut	et olisi vuottanut
3rd sing.		vuottaisi	ei vuottaisi	3rd sing.	olisi vuottanut	ei olisi vuottanut
1st plur.		vuottaisimme	emme vuottaisi	1st plur.	olisimme vuottaneet	emme olisi vuottaneet
2nd plur.		vuottaisitte	ette vuottaisi	2nd plur.	olisitte vuottaneet	ette olisi vuottaneet
3rd plur.		vuottaisivat	eivät vuottaisi	3rd plur.	olisivat vuottaneet	eivät olisi vuottaneet
passive		vuotettaisiin	ei vuotettaisi	passive	olisi vuotettu	ei olisi vuotettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vuota	älä vuota	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vuottakoon	älköön vuottako	3rd sing.	olkoon vuottanut	älköön olko vuottanut
1st plur.		vuottakaamme	älkäämme vuottako	1st plur.	—	—
2nd plur.		vuottakaa	älkää vuottako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vuottakoot	älkööt vuottako	3rd plur.	olkoot vuottaneet	älkööt olko vuottaneet
passive		vuotettakoon	älköön vuotettako	passive	olkoon vuotettu	älköön olko vuotettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vuottanen	en vuottane	1st sing.	lienen vuottanut	en liene vuottanut
2nd sing.		vuottanet	et vuottane	2nd sing.	lienet vuottanut	et liene vuottanut
3rd sing.		vuottanee	ei vuottane	3rd sing.	lienee vuottanut	ei liene vuottanut
1st plur.		vuottanemme	emme vuottane	1st plur.	lienemme vuottaneet	emme liene vuottaneet
2nd plur.		vuottanette	ette vuottane	2nd plur.	lienette vuottaneet	ette liene vuottaneet
3rd plur.		vuottanevat	eivät vuottane	3rd plur.	lienevät vuottaneet	eivät liene vuottaneet
passive		vuotettaneen	ei vuotettane	passive	lienee vuotettu	ei liene vuotettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vuottaa		present	vuottava	vuotettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vuottaakseni vuottaaksemme 2nd vuottaaksesi vuottaaksenne 3rd vuottaakseen vuottaaksensa		past	vuottanut	vuotettu
2nd	inessive2	vuottaessa	vuotettaessa	agent3	vuottama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vuottaessani vuottaessamme 2nd vuottaessasi vuottaessanne 3rd vuottaessaan vuottaessansa		negative	vuottamaton
	instructive	vuottaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form vuottaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	vuottamassa	—
	elative	vuottamasta	—
	illative	vuottamaan	—
	adessive	vuottamalla	—
	abessive	vuottamatta	—
	instructive	vuottaman	vuotettaman
4th4	verbal noun	vuottaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vuottamaisillani vuottamaisillamme 2nd vuottamaisillasi vuottamaisillanne 3rd vuottamaisillaan vuottamaisillansa

Anagrams

• tuotava