yleinen

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Contents 1 Finnish 1.1 Adjective 1.1.1 Declension 1.1.2 Antonyms 1.1.3 Derived terms

[edit] Finnish

(index y)

[edit] Adjective

yleinen (comparative yleisempi, superlative yleisin)

1. common, widespread
2. mutual
3. As a former part of of compound (as the stem yleis-) signifies generic, general, universal, pan, all-.

   • yleis + maailma (“‘world’”) + -llinen = universal

[edit] Declension

Declension of yleinen (type nainen) singular plural nominative yleinen yleiset genitive yleisen yleisten yleisien partitive yleistä yleisiä accusative yleinen yleisen yleiset inessive yleisessä yleisissä elative yleisestä yleisistä illative yleiseen yleisiin adessive yleisellä yleisillä ablative yleiseltä yleisiltä allative yleiselle yleisille essive yleisenä yleisinä translative yleiseksi yleisiksi instructive – yleisin abessive yleisettä yleisittä comitative – yleisine

[edit] Antonyms

• (common): harvinainen
• (mutual): yksityinen

[edit] Derived terms

• nouns: yleisyys
• verbs: yleistää
• adverbs: yleisesti