yllättää

Finnish

Etymology

yltää +‎ -ttää (causative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈylːætːæːˣ/, [ˈylːæt̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ylːætːæː
• Syllabification^(key): yl‧lät‧tää

Verb

yllättää

1. (transitive) to surprise, astonish, take unawares/by surprise
2. (transitive) to catch in the act/red-handed (of = elative, doing = elative of the third infinitive)

Conjugation

Inflection of yllättää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		yllätän	en yllätä	1st sing.	olen yllättänyt	en ole yllättänyt
2nd sing.		yllätät	et yllätä	2nd sing.	olet yllättänyt	et ole yllättänyt
3rd sing.		yllättää	ei yllätä	3rd sing.	on yllättänyt	ei ole yllättänyt
1st plur.		yllätämme	emme yllätä	1st plur.	olemme yllättäneet	emme ole yllättäneet
2nd plur.		yllätätte	ette yllätä	2nd plur.	olette yllättäneet	ette ole yllättäneet
3rd plur.		yllättävät	eivät yllätä	3rd plur.	ovat yllättäneet	eivät ole yllättäneet
passive		yllätetään	ei yllätetä	passive	on yllätetty	ei ole yllätetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		yllätin	en yllättänyt	1st sing.	olin yllättänyt	en ollut yllättänyt
2nd sing.		yllätit	et yllättänyt	2nd sing.	olit yllättänyt	et ollut yllättänyt
3rd sing.		yllätti	ei yllättänyt	3rd sing.	oli yllättänyt	ei ollut yllättänyt
1st plur.		yllätimme	emme yllättäneet	1st plur.	olimme yllättäneet	emme olleet yllättäneet
2nd plur.		yllätitte	ette yllättäneet	2nd plur.	olitte yllättäneet	ette olleet yllättäneet
3rd plur.		yllättivät	eivät yllättäneet	3rd plur.	olivat yllättäneet	eivät olleet yllättäneet
passive		yllätettiin	ei yllätetty	passive	oli yllätetty	ei ollut yllätetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		yllättäisin	en yllättäisi	1st sing.	olisin yllättänyt	en olisi yllättänyt
2nd sing.		yllättäisit	et yllättäisi	2nd sing.	olisit yllättänyt	et olisi yllättänyt
3rd sing.		yllättäisi	ei yllättäisi	3rd sing.	olisi yllättänyt	ei olisi yllättänyt
1st plur.		yllättäisimme	emme yllättäisi	1st plur.	olisimme yllättäneet	emme olisi yllättäneet
2nd plur.		yllättäisitte	ette yllättäisi	2nd plur.	olisitte yllättäneet	ette olisi yllättäneet
3rd plur.		yllättäisivät	eivät yllättäisi	3rd plur.	olisivat yllättäneet	eivät olisi yllättäneet
passive		yllätettäisiin	ei yllätettäisi	passive	olisi yllätetty	ei olisi yllätetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		yllätä	älä yllätä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		yllättäköön	älköön yllättäkö	3rd sing.	olkoon yllättänyt	älköön olko yllättänyt
1st plur.		yllättäkäämme	älkäämme yllättäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		yllättäkää	älkää yllättäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		yllättäkööt	älkööt yllättäkö	3rd plur.	olkoot yllättäneet	älkööt olko yllättäneet
passive		yllätettäköön	älköön yllätettäkö	passive	olkoon yllätetty	älköön olko yllätetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		yllättänen	en yllättäne	1st sing.	lienen yllättänyt	en liene yllättänyt
2nd sing.		yllättänet	et yllättäne	2nd sing.	lienet yllättänyt	et liene yllättänyt
3rd sing.		yllättänee	ei yllättäne	3rd sing.	lienee yllättänyt	ei liene yllättänyt
1st plur.		yllättänemme	emme yllättäne	1st plur.	lienemme yllättäneet	emme liene yllättäneet
2nd plur.		yllättänette	ette yllättäne	2nd plur.	lienette yllättäneet	ette liene yllättäneet
3rd plur.		yllättänevät	eivät yllättäne	3rd plur.	lienevät yllättäneet	eivät liene yllättäneet
passive		yllätettäneen	ei yllätettäne	passive	lienee yllätetty	ei liene yllätetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		yllättää		present	yllättävä	yllätettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st yllättääkseni yllättääksemme 2nd yllättääksesi yllättääksenne 3rd yllättääkseen yllättääksensä		past	yllättänyt	yllätetty
2nd	inessive2	yllättäessä	yllätettäessä	agent3	yllättämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st yllättäessäni yllättäessämme 2nd yllättäessäsi yllättäessänne 3rd yllättäessään yllättäessänsä		negative	yllättämätön
	instructive	yllättäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form yllättää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	yllättämässä	—
	elative	yllättämästä	—
	illative	yllättämään	—
	adessive	yllättämällä	—
	abessive	yllättämättä	—
	instructive	yllättämän	yllätettämän
4th4	verbal noun	yllättäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st yllättämäisilläni yllättämäisillämme 2nd yllättämäisilläsi yllättämäisillänne 3rd yllättämäisillään yllättämäisillänsä

Derived terms

nouns

• ylläkkö
• yllättäjä
• yllättäminen
• yllätys

 

verbs

• yllättyä

 

Further reading

• “yllättää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04