ähke

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

ähke

  1. grunting, groaning

Declension[edit]

Inflection of ähke (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative ähke ähkeet
genitive ähkeen ähkeiden
ähkeitten
partitive ähkettä ähkeitä
illative ähkeeseen ähkeisiin
ähkeihin
singular plural
nominative ähke ähkeet
accusative nom. ähke ähkeet
gen. ähkeen
genitive ähkeen ähkeiden
ähkeitten
partitive ähkettä ähkeitä
inessive ähkeessä ähkeissä
elative ähkeestä ähkeistä
illative ähkeeseen ähkeisiin
ähkeihin
adessive ähkeellä ähkeillä
ablative ähkeeltä ähkeiltä
allative ähkeelle ähkeille
essive ähkeenä ähkeinä
translative ähkeeksi ähkeiksi
instructive ähkein
abessive ähkeettä ähkeittä
comitative ähkeineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]