äidinkieli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

äidin ‎(mother's) +‎ kieli ‎(tongue)

Noun[edit]

äidinkieli

  1. mother tongue, native language
    Hän puhuu äidinkielenään englantia.
    He is a native speaker of English.

Declension[edit]

Inflection of äidinkieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative äidinkieli äidinkielet
genitive äidinkielen äidinkielten
äidinkielien
partitive äidinkieltä äidinkieliä
illative äidinkieleen äidinkieliin
singular plural
nominative äidinkieli äidinkielet
accusative nom.? äidinkieli äidinkielet
gen. äidinkielen
genitive äidinkielen äidinkielten
äidinkielien
partitive äidinkieltä äidinkieliä
inessive äidinkielessä äidinkielissä
elative äidinkielestä äidinkielistä
illative äidinkieleen äidinkieliin
adessive äidinkielellä äidinkielillä
ablative äidinkieleltä äidinkieliltä
allative äidinkielelle äidinkielille
essive äidinkielenä äidinkielinä
translative äidinkieleksi äidinkieliksi
instructive äidinkielin
abessive äidinkielettä äidinkielittä
comitative äidinkielineen