Appendix:Cognate sets for Uralic languages

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Uralic cognates[edit]

The following is a very brief selection of cognates in basic vocabulary across the Uralic family, which may serve to give an idea of the sound changes involved. For further cognates within each subfamily (such as Samic), see the corresponding reconstruction pages.

This is not a list of translations: cognates have a common origin, but their meaning may be shifted and loanwords may have replaced them. Thus, the English word in each row should be regarded as an approximation of the original meaning, not a translation of the other words.

Abbreviations used:

  • Es., Fi. = Estonian, Finnish
  • NS = Northern Sami, SS = Southern Sami
  • TN = Tundra Nenets, Ng. = Nganasan
Proto-Uralic Finnic Samic Erzya Mari Komi Khanty Mansi Hungarian Nenets
*tule (fire) Fi. tuli
Es. tuli
*tolë
NS dolla
тол (tol) тул (tul) tyl- - - - tu ()
*jäŋe (ice) Fi. jää
Es. jää
*jieŋë
NS jiekŋa
и (i) ji jöŋk я̄ӈк (jāŋk) jég -
*kala (fish) Fi. kala
Es. kala
*kuolē
NS guolli
кал (kal) кол (kol) - kul хӯл (xūl) hal халя (xaľa)
*pesä (nest) Fi. pesä
Es. pesa
*peasē
NS beassi
пизэ (pize) пыжаш (pəžaš) poz pel pitʲii fészek пидя (ṕiďa)
*käte (hand) Fi. käsi
Es. käsi
*kietë
NS giehta
кедь (kedʹ) кид (kid) ki köt ка̄т (kāt) kéz -
*śilmä (eye) Fi. silmä
Es. silm
*čëlmē
NS čalbmi
сельме (selʹme) шинча (šinča) śin sem сам (sam) szem сэв (sæw°)
*süle (fathom) Fi. syli
Es. süli
*sëlë
NS salla
сэль (selʹ) шӱлӧ (šülö) syl ɬöl täl öl tʲíbʲa
*sëne (sinew, vein) Fi. suoni
Es. soon
*suonë
NS suotna
сан (san) шӱн (šün) sën ɬan та̄н (tān) ín te'
*luwe (bone) Fi. luu
Es. luu
- ловажа (lovaža) лу (lu) ly loγ лув (luw) - лэ (le̮)
*mëksa (liver) Fi. maksa
Es. maks
*muoksē
SS mueksie
максо (makso) мокш (mokš) mus muγəl ма̄т (māt) máj mud°
*kuńśe (urine) Fi. kusi
Es. kusi
*končë
NS gožža
- кыж (kəž) kudź kos- końć- húgy Ng. кунсә
*mene- (to go) Fi. mennä
Es. minema
*mënë-
NS mannat
- миаш (miaš) mun- mən- men- megy mʲin-
*elä- (to live) Fi. elää
Es. elama
*ealē-
NS eallit
- илаш (ilaš) ol- - - él jilʲe-
*kale- (to die) Fi. kuolla
Es. koolma
*koalō-
NS goallut
куломс (kuloms) колаш (kolaš) kul- kol- kool- hal xa-
*mośke- (to wash) Võro mõskma - муськемс (musʹkems) мушкаш (muškaš) myśky- - - mos masø-

(Orthographical notes: The hacek denotes postalveolar articulation ('ž' [ʒ], 'š' [ʃ], 'č' [t͡ʃ]), while the acute denotes a secondary palatal articulation ('ś' [sʲ]). The Finnish letter 'y' and the letter 'ü' in other languages represent a high close rounded vowel [y]. The letter 'đ' in the Sami languages represents a voiced dental fricative [ð].


Finno-Ugric cognates[edit]

This is a sample of cognates in basic vocabulary across Uralic, illustrating the sound laws (based on the Encyclopædia Britannica and Hakkinen 1979).

English Finnish Estonian Northern Sami Inari Sami Mari Komi Khanty Hungarian Finno-Ugric reconstruction
heart sydän, sydäm- süda, südam- - - šüm śələm səm szív *śüδä(-mɜ) (*śiδä(-mɜ))
louse täi täi dihkki tikke tij toj tögtəm tetű *täje

Numbers[edit]

The numbers from 1 to 10 in several Finno-Ugric languages. Forms in italic do not descend from the reconstructed forms.

Number Baltic Finnic Samic Mordvinic Mari Permic Ugric Proto-
Finno-
Ugric
Finnish Estonian Võro Livonian Northern Sami Inari Sami Erzya Moksha Meadow Mari Komi Mansi Khanty Hungarian
1 yksi
gen. yhden, part. yhtä
üks
gen. ühe, part. üht(e)
ütś ikš okta ohta vejke fkä ikte ətik äkwa ĭt egy *ükte
2 kaksi
gen. kahden, part. kahta
kaks
gen. kahe, part. kaht(e)
katś kakš guokte kyeh´ti kavto kaftə kokət kɨk kityg kät kettő/két *kakta
3 kolme kolm kolm kuolm golbma kulma kolmo kolmə kumət kuim hurum koləm három, harm- *kolme
4 neljä neli nelli nēļa njeallje nelji ńiľe nilä nələt nəľ nila ńelä négy *neljä
5 viisi viis
part. viit
viiś vīž vihtta vitta veƭe vetä wizət vit ät wet öt *viite
6 kuusi kuus
part. kuut
kuuś kūž guhtta kutta koto kotə kuðət kvajt hot kut hat *kuute
7 seitsemän seitse säidse seis čieža čiččam śiśem sisäm šəmət sizim sat tapət hét N/A
8 kahdeksan kaheksa katõsa kōdõks gávcci käävci kavkso kafksə kandaš(e) kəkjamɨs ńololow nəvət nyolc N/A
9 yhdeksän üheksa ütesä īdõks ovcci oovce vejkse veçksə indeš(e) əkmɨs ontolow yaryaŋ kilenc N/A
10 kymmenen kümme kümme kim logi love< kemeń keməń lu das low loŋət tíz *luke

The number '2' descends in Ugric from a front-vocalic variant *kektä.

The numbers '9' and '8' in Finnic thru Mari are considered to be derived from the numbers '1' and '2' as '10–1' and '10–2'. One reconstruction is *yk+teksa and *kak+teksa respectively, where *teksa cf. deka is an Indo-European loan; notice that the difference between /t/ and /d/ is not phonemic, unlike in Indo-European. Another analysis is *ykt-e-ksa, *kakt-e-ksa, with *e being the negative verb.