Miettinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Old Savonian surname. The first part possibly derives from the ancient given name Mielitty of from Latin Clemens +‎ -nen.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmietːinen/
  • Hyphenation: Miet‧ti‧nen

Proper noun[edit]

Miettinen

  1. A surname​.

Declension[edit]

Inflection of Miettinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative Miettinen Miettiset
genitive Miettisen Miettisten
Miettisien
partitive Miettistä Miettisiä
illative Miettiseen Miettisiin
singular plural
nominative Miettinen Miettiset
accusative nom. Miettinen Miettiset
gen. Miettisen
genitive Miettisen Miettisten
Miettisien
partitive Miettistä Miettisiä
inessive Miettisessä Miettisissä
elative Miettisestä Miettisistä
illative Miettiseen Miettisiin
adessive Miettisellä Miettisillä
ablative Miettiseltä Miettisiltä
allative Miettiselle Miettisille
essive Miettisenä Miettisinä
translative Miettiseksi Miettisiksi
instructive Miettisin
abessive Miettisettä Miettisittä
comitative Miettisineen