Yrjö

See also: yrjö

Finnish

Etymology

A vernacular form of the Latin saint's name Geōrgius and of its Old Swedish / Middle Low Saxon equivalents (Old Swedish Jürgen, Middle Low German Jurgen), ultimately from Ancient Greek Γεώργῐος (Geṓrgĭos). Attested as Yrjä (and the variant Yrjänä) already in medieval records. Cognate to English George.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyrjø/, [ˈyrjø̞]
• Rhymes: -yrjø
• Syllabification^(key): Yr‧jö
• Hyphenation^(key): Yr‧jö

Proper noun

Yrjö

1. a male given name
2. (historical) George, Giorgios, Jiří; used to translate certain regal names.

   Pyhä Yrjö ― Saint George

   Yrjö VI ― George VI (of England)

   • 1914, Anni Swan, Tottisalmen perillinen, WSOY, published 2000, →ISBN, page 61:

     —Yrjö, Yrjö! Taivaan tähden, kuinka hän sen nimen on saanut?
     —Yrjö on varsin tavallinen nimi.
     —Mutta sehän on von Sumersien perintönimi. Niin pitkälle kun tiedän, ovat Tottisalmen isännät aina olleet Yrjöjä.

     —Yrjö, Yrjö! Dear heavens, how did he get such a name?
     —Yrjö is a rather common name.
     —But it's von Sumers' heritage name. The householder at Tottisalmi has always been called Yrjö for as long as I know.

3. The letter Y in the Finnish spelling alphabet.

Usage notes

Since 2002, the Institute for the Languages of Finland has recommended the use of unadapted regal names for new heads of state. Thus, Charles III of England is Charles but Carl XVI Gustaf of Sweden is Kaarle Kustaa.

Declension

Inflection of Yrjö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		Yrjö	Yrjöt
genitive		Yrjön	Yrjöjen
partitive		Yrjöä	Yrjöjä
illative		Yrjöön	Yrjöihin
		singular	plural
nominative		Yrjö	Yrjöt
accusative	nom.	Yrjö	Yrjöt
	gen.	Yrjön
genitive		Yrjön	Yrjöjen
partitive		Yrjöä	Yrjöjä
inessive		Yrjössä	Yrjöissä
elative		Yrjöstä	Yrjöistä
illative		Yrjöön	Yrjöihin
adessive		Yrjöllä	Yrjöillä
ablative		Yrjöltä	Yrjöiltä
allative		Yrjölle	Yrjöille
essive		Yrjönä	Yrjöinä
translative		Yrjöksi	Yrjöiksi
abessive		Yrjöttä	Yrjöittä
instructive		—	Yrjöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Yrjö (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Yrjöni Yrjöni accusative nom. Yrjöni Yrjöni gen. Yrjöni genitive Yrjöni Yrjöjeni partitive Yrjöäni Yrjöjäni inessive Yrjössäni Yrjöissäni elative Yrjöstäni Yrjöistäni illative Yrjööni Yrjöihini adessive Yrjölläni Yrjöilläni ablative Yrjöltäni Yrjöiltäni allative Yrjölleni Yrjöilleni essive Yrjönäni Yrjöinäni translative Yrjökseni Yrjöikseni abessive Yrjöttäni Yrjöittäni instructive — — comitative — Yrjöineni second-person singular possessor singular plural nominative Yrjösi Yrjösi accusative nom. Yrjösi Yrjösi gen. Yrjösi genitive Yrjösi Yrjöjesi partitive Yrjöäsi Yrjöjäsi inessive Yrjössäsi Yrjöissäsi elative Yrjöstäsi Yrjöistäsi illative Yrjöösi Yrjöihisi adessive Yrjölläsi Yrjöilläsi ablative Yrjöltäsi Yrjöiltäsi allative Yrjöllesi Yrjöillesi essive Yrjönäsi Yrjöinäsi translative Yrjöksesi Yrjöiksesi abessive Yrjöttäsi Yrjöittäsi instructive — — comitative — Yrjöinesi first-person plural possessor singular plural nominative Yrjömme Yrjömme accusative nom. Yrjömme Yrjömme gen. Yrjömme genitive Yrjömme Yrjöjemme partitive Yrjöämme Yrjöjämme inessive Yrjössämme Yrjöissämme elative Yrjöstämme Yrjöistämme illative Yrjöömme Yrjöihimme adessive Yrjöllämme Yrjöillämme ablative Yrjöltämme Yrjöiltämme allative Yrjöllemme Yrjöillemme essive Yrjönämme Yrjöinämme translative Yrjöksemme Yrjöiksemme abessive Yrjöttämme Yrjöittämme instructive — — comitative — Yrjöinemme second-person plural possessor singular plural nominative Yrjönne Yrjönne accusative nom. Yrjönne Yrjönne gen. Yrjönne genitive Yrjönne Yrjöjenne partitive Yrjöänne Yrjöjänne inessive Yrjössänne Yrjöissänne elative Yrjöstänne Yrjöistänne illative Yrjöönne Yrjöihinne adessive Yrjöllänne Yrjöillänne ablative Yrjöltänne Yrjöiltänne allative Yrjöllenne Yrjöillenne essive Yrjönänne Yrjöinänne translative Yrjöksenne Yrjöiksenne abessive Yrjöttänne Yrjöittänne instructive — — comitative — Yrjöinenne third-person possessor singular plural nominative Yrjönsä Yrjönsä accusative nom. Yrjönsä Yrjönsä gen. Yrjönsä genitive Yrjönsä Yrjöjensä partitive Yrjöään Yrjöänsä Yrjöjään Yrjöjänsä inessive Yrjössään Yrjössänsä Yrjöissään Yrjöissänsä elative Yrjöstään Yrjöstänsä Yrjöistään Yrjöistänsä illative Yrjöönsä Yrjöihinsä adessive Yrjöllään Yrjöllänsä Yrjöillään Yrjöillänsä ablative Yrjöltään Yrjöltänsä Yrjöiltään Yrjöiltänsä allative Yrjölleen Yrjöllensä Yrjöilleen Yrjöillensä essive Yrjönään Yrjönänsä Yrjöinään Yrjöinänsä translative Yrjökseen Yrjöksensä Yrjöikseen Yrjöiksensä abessive Yrjöttään Yrjöttänsä Yrjöittään Yrjöittänsä instructive — — comitative — Yrjöineen Yrjöinensä

Derived terms

• ykä
• Yrjölä
• Yrjönen

compounds

• yrjönristi

Related terms

• (male names): Jiri, Jori, Jyri, Jyrki, Yrjänä
• (female name): Irja
• (surnames): Yrjölä

Statistics

• Yrjö is the 184^th most common male given name in Finland, belonging to 3,385 male individuals (and as a middle name to 3,478 more), according to August 2025 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.