aatehistoria

Finnish

Etymology

aate +‎ historia

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑːteˣˌhistoriɑ/, [ˈɑ̝ːt̪e̞hˌhis̠to̞ˌriɑ̝]
• Rhymes: -iɑ
• Syllabification^(key): aa‧te‧his‧to‧ri‧a
• Hyphenation^(key): aate‧histo‧ria

Noun

aatehistoria

1. history of ideologies, history of ideas

Declension

Inflection of aatehistoria (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		aatehistoria	aatehistoriat
genitive		aatehistorian	aatehistorioiden aatehistorioitten
partitive		aatehistoriaa	aatehistorioita
illative		aatehistoriaan	aatehistorioihin
		singular	plural
nominative		aatehistoria	aatehistoriat
accusative	nom.	aatehistoria	aatehistoriat
	gen.	aatehistorian
genitive		aatehistorian	aatehistorioiden aatehistorioitten aatehistoriain rare
partitive		aatehistoriaa	aatehistorioita
inessive		aatehistoriassa	aatehistorioissa
elative		aatehistoriasta	aatehistorioista
illative		aatehistoriaan	aatehistorioihin
adessive		aatehistorialla	aatehistorioilla
ablative		aatehistorialta	aatehistorioilta
allative		aatehistorialle	aatehistorioille
essive		aatehistoriana	aatehistorioina
translative		aatehistoriaksi	aatehistorioiksi
abessive		aatehistoriatta	aatehistorioitta
instructive		—	aatehistorioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aatehistoria (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aatehistoriani aatehistoriani accusative nom. aatehistoriani aatehistoriani gen. aatehistoriani genitive aatehistoriani aatehistorioideni aatehistorioitteni aatehistoriaini rare partitive aatehistoriaani aatehistorioitani inessive aatehistoriassani aatehistorioissani elative aatehistoriastani aatehistorioistani illative aatehistoriaani aatehistorioihini adessive aatehistoriallani aatehistorioillani ablative aatehistorialtani aatehistorioiltani allative aatehistorialleni aatehistorioilleni essive aatehistorianani aatehistorioinani translative aatehistoriakseni aatehistorioikseni abessive aatehistoriattani aatehistorioittani instructive — — comitative — aatehistorioineni second-person singular possessor singular plural nominative aatehistoriasi aatehistoriasi accusative nom. aatehistoriasi aatehistoriasi gen. aatehistoriasi genitive aatehistoriasi aatehistorioidesi aatehistorioittesi aatehistoriaisi rare partitive aatehistoriaasi aatehistorioitasi inessive aatehistoriassasi aatehistorioissasi elative aatehistoriastasi aatehistorioistasi illative aatehistoriaasi aatehistorioihisi adessive aatehistoriallasi aatehistorioillasi ablative aatehistorialtasi aatehistorioiltasi allative aatehistoriallesi aatehistorioillesi essive aatehistorianasi aatehistorioinasi translative aatehistoriaksesi aatehistorioiksesi abessive aatehistoriattasi aatehistorioittasi instructive — — comitative — aatehistorioinesi first-person plural possessor singular plural nominative aatehistoriamme aatehistoriamme accusative nom. aatehistoriamme aatehistoriamme gen. aatehistoriamme genitive aatehistoriamme aatehistorioidemme aatehistorioittemme aatehistoriaimme rare partitive aatehistoriaamme aatehistorioitamme inessive aatehistoriassamme aatehistorioissamme elative aatehistoriastamme aatehistorioistamme illative aatehistoriaamme aatehistorioihimme adessive aatehistoriallamme aatehistorioillamme ablative aatehistorialtamme aatehistorioiltamme allative aatehistoriallemme aatehistorioillemme essive aatehistorianamme aatehistorioinamme translative aatehistoriaksemme aatehistorioiksemme abessive aatehistoriattamme aatehistorioittamme instructive — — comitative — aatehistorioinemme second-person plural possessor singular plural nominative aatehistorianne aatehistorianne accusative nom. aatehistorianne aatehistorianne gen. aatehistorianne genitive aatehistorianne aatehistorioidenne aatehistorioittenne aatehistoriainne rare partitive aatehistoriaanne aatehistorioitanne inessive aatehistoriassanne aatehistorioissanne elative aatehistoriastanne aatehistorioistanne illative aatehistoriaanne aatehistorioihinne adessive aatehistoriallanne aatehistorioillanne ablative aatehistorialtanne aatehistorioiltanne allative aatehistoriallenne aatehistorioillenne essive aatehistoriananne aatehistorioinanne translative aatehistoriaksenne aatehistorioiksenne abessive aatehistoriattanne aatehistorioittanne instructive — — comitative — aatehistorioinenne third-person possessor singular plural nominative aatehistoriansa aatehistoriansa accusative nom. aatehistoriansa aatehistoriansa gen. aatehistoriansa genitive aatehistoriansa aatehistorioidensa aatehistorioittensa aatehistoriainsa rare partitive aatehistoriaansa aatehistorioitaan aatehistorioitansa inessive aatehistoriassaan aatehistoriassansa aatehistorioissaan aatehistorioissansa elative aatehistoriastaan aatehistoriastansa aatehistorioistaan aatehistorioistansa illative aatehistoriaansa aatehistorioihinsa adessive aatehistoriallaan aatehistoriallansa aatehistorioillaan aatehistorioillansa ablative aatehistorialtaan aatehistorialtansa aatehistorioiltaan aatehistorioiltansa allative aatehistorialleen aatehistoriallensa aatehistorioilleen aatehistorioillensa essive aatehistorianaan aatehistorianansa aatehistorioinaan aatehistorioinansa translative aatehistoriakseen aatehistoriaksensa aatehistorioikseen aatehistorioiksensa abessive aatehistoriattaan aatehistoriattansa aatehistorioittaan aatehistorioittansa instructive — — comitative — aatehistorioineen aatehistorioinensa

Further reading

• “aatehistoria”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023