alkaa

See also: älkää

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *alkadak, from Proto-Uralic *alka- (“beginning”). Cognates include Mansi о̄вл (ōvl, “head”), Estonian algama.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑlkɑːˣ/, [ˈɑlkɑː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑlkɑː
• Syllabification^(key): al‧kaa

Verb

alkaa

1. (auxiliary + first infinitive or + third infinitive, illative) to begin (to do something), start (doing something)

   Hän alkoi itkeä./Hän alkoi itkemään.

   He started to cry.

   Alan olla väsynyt.

   I'm starting to feel tired.

2. (intransitive) to initiate, set in, be initiated, originate, be originated, take its origin

   Tulevaisuus alkaa tänään.

   The future begins today.

   Polku alkaa tästä.

   The trail starts here.

Usage notes

• Historically, the verb collocation depended on geography: alkaa tehdä (first infinitive) was dominant in Eastern dialects and alkaa tekemään (illative of the third infinitive) in Western dialects. As Standard Finnish went through several reforms in the 1800s, one of the goals was to introduce Eastern characteristics into the then Western-dominated standard language, and the version with the first infinitive became established as standard. Despite the prescription against it, vigorously enforced in schools and editorial practices, the Western usage persisted in colloquial contexts and by the late 1900s became increasingly seen as equal with the Eastern one. Finally, in February 2014, the Institute for the Languages of Finland formally approved both forms as standard.
• (begin to do): ruveta/ryhtyä tends to represent a more active and/or voluntary role in the action than alkaa.

Conjugation

Inflection of alkaa (Kotus type 56*D/kaivaa, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		alan	en ala	1st sing.	olen alkanut	en ole alkanut
2nd sing.		alat	et ala	2nd sing.	olet alkanut	et ole alkanut
3rd sing.		alkaa	ei ala	3rd sing.	on alkanut	ei ole alkanut
1st plur.		alamme	emme ala	1st plur.	olemme alkaneet	emme ole alkaneet
2nd plur.		alatte	ette ala	2nd plur.	olette alkaneet	ette ole alkaneet
3rd plur.		alkavat	eivät ala	3rd plur.	ovat alkaneet	eivät ole alkaneet
passive		aletaan	ei aleta	passive	on alettu	ei ole alettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aloin	en alkanut	1st sing.	olin alkanut	en ollut alkanut
2nd sing.		aloit	et alkanut	2nd sing.	olit alkanut	et ollut alkanut
3rd sing.		alkoi	ei alkanut	3rd sing.	oli alkanut	ei ollut alkanut
1st plur.		aloimme	emme alkaneet	1st plur.	olimme alkaneet	emme olleet alkaneet
2nd plur.		aloitte	ette alkaneet	2nd plur.	olitte alkaneet	ette olleet alkaneet
3rd plur.		alkoivat	eivät alkaneet	3rd plur.	olivat alkaneet	eivät olleet alkaneet
passive		alettiin	ei alettu	passive	oli alettu	ei ollut alettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		alkaisin	en alkaisi	1st sing.	olisin alkanut	en olisi alkanut
2nd sing.		alkaisit	et alkaisi	2nd sing.	olisit alkanut	et olisi alkanut
3rd sing.		alkaisi	ei alkaisi	3rd sing.	olisi alkanut	ei olisi alkanut
1st plur.		alkaisimme	emme alkaisi	1st plur.	olisimme alkaneet	emme olisi alkaneet
2nd plur.		alkaisitte	ette alkaisi	2nd plur.	olisitte alkaneet	ette olisi alkaneet
3rd plur.		alkaisivat	eivät alkaisi	3rd plur.	olisivat alkaneet	eivät olisi alkaneet
passive		alettaisiin	ei alettaisi	passive	olisi alettu	ei olisi alettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ala	älä ala	2nd sing.	ole alkanut	älä ole alkanut
3rd sing.		alkakoon	älköön alkako	3rd sing.	olkoon alkanut	älköön olko alkanut
1st plur.		alkakaamme	älkäämme alkako	1st plur.	olkaamme alkaneet	älkäämme olko alkaneet
2nd plur.		alkakaa	älkää alkako	2nd plur.	olkaa alkaneet	älkää olko alkaneet
3rd plur.		alkakoot	älkööt alkako	3rd plur.	olkoot alkaneet	älkööt olko alkaneet
passive		alettakoon	älköön alettako	passive	olkoon alettu	älköön olko alettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		alkanen	en alkane	1st sing.	lienen alkanut	en liene alkanut
2nd sing.		alkanet	et alkane	2nd sing.	lienet alkanut	et liene alkanut
3rd sing.		alkanee	ei alkane	3rd sing.	lienee alkanut	ei liene alkanut
1st plur.		alkanemme	emme alkane	1st plur.	lienemme alkaneet	emme liene alkaneet
2nd plur.		alkanette	ette alkane	2nd plur.	lienette alkaneet	ette liene alkaneet
3rd plur.		alkanevat	eivät alkane	3rd plur.	lienevät alkaneet	eivät liene alkaneet
passive		alettaneen	ei alettane	passive	lienee alettu	ei liene alettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		alkaa		present	alkava	alettava
long 1st2		alkaakseen		past	alkanut	alettu
2nd	inessive1	alkaessa	alettaessa	agent1, 3	alkama
	instructive	alkaen	—	negative	alkamaton
3rd	inessive	alkamassa	—	1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. 3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the 3rd infinitives.
	elative	alkamasta	—
	illative	alkamaan	—
	adessive	alkamalla	—
	abessive	alkamatta	—
	instructive	alkaman	alettaman
4th	nominative	alkaminen
	partitive	alkamista
5th2		alkamaisillaan

Derived terms

• nouns: alku

Related terms

• aloittaa

Anagrams

• kalaa, laaka

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *alkadak. Cognates include Finnish alkaa and Estonian alata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑlkɑː/, [ˈɑɫkɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑlkɑː/, [ˈɑɫkɑː]
• Rhymes: -ɑlkɑː
• Hyphenation: al‧kaa

Verb

alkaa

1. (auxiliary + 1st infinitive) to begin; to start (doing)
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 58:

     Tiukku ja nagru väkevä, kunis oppia ei aleta.

     A game and a loud laugh, until they start to learn.

   • 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Töö alatta oppihussa geografiaa.

     You are starting to learn geography.

Conjugation

Conjugation of alkaa (type 4/antaa, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	alan	en ala	1st singular	oon alkant, oon alkanut	en oo alkant, en oo alkanut
2nd singular	alat	et ala	2nd singular	oot alkant, oot alkanut	et oo alkant, et oo alkanut
3rd singular	alkaa	ei ala	3rd singular	ono alkant, ono alkanut	ei oo alkant, ei oo alkanut
1st plural	alamma	emmä ala	1st plural	oomma alkanneet	emmä oo alkanneet
2nd plural	alatta	että ala	2nd plural	ootta alkanneet	että oo alkanneet
3rd plural	alkaat1), alkavat2), aletaa	evät ala	3rd plural	ovat alkanneet	evät oo alkanneet
impersonal	aletaa	ei aleta	impersonal	ono alettu	ei oo alettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aloin	en alkant, en alkanut	1st singular	olin alkant, olin alkanut	en olt alkant, en olt alkanut
2nd singular	aloit	et alkant, et alkanut	2nd singular	olit alkant, olit alkanut	et olt alkant, et olt alkanut
3rd singular	alkoi	ei alkant, ei alkanut	3rd singular	oli alkant, oli alkanut	ei olt alkant, ei olt alkanut
1st plural	aloimma	emmä alkanneet	1st plural	olimma alkanneet	emmä olleet alkanneet
2nd plural	aloitta	että alkanneet	2nd plural	olitta alkanneet	että olleet alkanneet
3rd plural	alkoit1), alkoivat2), alettii	evät alkanneet	3rd plural	olivat alkanneet	evät olleet alkanneet
impersonal	alettii	ei alettu	impersonal	oli alettu	ei olt alettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	alkaisin	en alkais	1st singular	olisin alkant, olisin alkanut	en olis alkant, en olis alkanut
2nd singular	alkaisit, alkaist1)	et alkais	2nd singular	olisit alkant, olisit alkanut	et olis alkant, et olis alkanut
3rd singular	alkais	ei alkais	3rd singular	olis alkant, olis alkanut	ei olis alkant, ei olis alkanut
1st plural	alkaisimma	emmä alkais	1st plural	olisimma alkanneet	emmä olis alkanneet
2nd plural	alkaisitta	että alkais	2nd plural	olisitta alkanneet	että olis alkanneet
3rd plural	alkaisiit1), alkaisivat2), alettais	evät alkais	3rd plural	olisivat alkanneet	evät olis alkanneet
impersonal	alettais	ei alettais	impersonal	olis alettu	ei olis alettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	ala	elä ala	2nd singular	oo alkant, oo alkanut	elä oo alkant, elä oo alkanut
3rd singular	alkakoo	elköö alkako	3rd singular	olkoo alkant, olkoo alkanut	elköö olko alkant, elköö olko alkanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	alkakaa	elkää alkako	2nd plural	olkaa alkanneet	elkää olko alkanneet
3rd plural	alkakoot	elkööt alkako	3rd plural	olkoot alkanneet	elkööt olko alkanneet
impersonal	alettakkoo	elköö alettako	impersonal	olkoo alettu	elköö olko alettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	alkanen	en alkane
2nd singular	alkanet	et alkane
3rd singular	alkanoo	ei alkane
1st plural	alkanemma	emmä alkane
2nd plural	alkanetta	että alkane
3rd plural	alkanoot	evät alkane
impersonal	alettannoo	ei alettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		alkaa	present	alkava	alettava
2nd	inessive	alkajees	past	alkant, alkanut	alettu
	instructive	alkaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (alkakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	alkamaa
	inessive	alkamaas
	elative	alkamast
	abessive	alkamata
4th	nominative	alkamiin
	partitive	alkamista, alkamist

Synonyms

• noissa, käyvvä, lähtiä

Derived terms

• alku
• alkua

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 12