dialektikko

Finnish

Etymology

Internationalism (see French dialecticien), ultimately from Latin dialecticus. Has the derivational suffix +‎ -ikko.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdiɑlektikːo/, [ˈdiɑ̝ˌle̞kt̪ikːo̞]
• Rhymes: -ektikːo
• Syllabification^(key): di‧a‧lek‧tik‧ko
• Hyphenation^(key): dia‧lek‧tik‧ko

Noun

dialektikko

1. dialectician (one versed in dialectics)

Declension

Inflection of dialektikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)
nominative		dialektikko	dialektikot
genitive		dialektikon	dialektikkojen dialektikoiden dialektikoitten
partitive		dialektikkoa	dialektikkoja dialektikoita
illative		dialektikkoon	dialektikkoihin dialektikoihin
		singular	plural
nominative		dialektikko	dialektikot
accusative	nom.	dialektikko	dialektikot
	gen.	dialektikon
genitive		dialektikon	dialektikkojen dialektikoiden dialektikoitten
partitive		dialektikkoa	dialektikkoja dialektikoita
inessive		dialektikossa	dialektikoissa
elative		dialektikosta	dialektikoista
illative		dialektikkoon	dialektikkoihin dialektikoihin
adessive		dialektikolla	dialektikoilla
ablative		dialektikolta	dialektikoilta
allative		dialektikolle	dialektikoille
essive		dialektikkona	dialektikkoina
translative		dialektikoksi	dialektikoiksi
abessive		dialektikotta	dialektikoitta
instructive		—	dialektikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of dialektikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative dialektikkoni dialektikkoni accusative nom. dialektikkoni dialektikkoni gen. dialektikkoni genitive dialektikkoni dialektikkojeni dialektikoideni dialektikoitteni partitive dialektikkoani dialektikkojani dialektikoitani inessive dialektikossani dialektikoissani elative dialektikostani dialektikoistani illative dialektikkooni dialektikkoihini dialektikoihini adessive dialektikollani dialektikoillani ablative dialektikoltani dialektikoiltani allative dialektikolleni dialektikoilleni essive dialektikkonani dialektikkoinani translative dialektikokseni dialektikoikseni abessive dialektikottani dialektikoittani instructive — — comitative — dialektikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative dialektikkosi dialektikkosi accusative nom. dialektikkosi dialektikkosi gen. dialektikkosi genitive dialektikkosi dialektikkojesi dialektikoidesi dialektikoittesi partitive dialektikkoasi dialektikkojasi dialektikoitasi inessive dialektikossasi dialektikoissasi elative dialektikostasi dialektikoistasi illative dialektikkoosi dialektikkoihisi dialektikoihisi adessive dialektikollasi dialektikoillasi ablative dialektikoltasi dialektikoiltasi allative dialektikollesi dialektikoillesi essive dialektikkonasi dialektikkoinasi translative dialektikoksesi dialektikoiksesi abessive dialektikottasi dialektikoittasi instructive — — comitative — dialektikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative dialektikkomme dialektikkomme accusative nom. dialektikkomme dialektikkomme gen. dialektikkomme genitive dialektikkomme dialektikkojemme dialektikoidemme dialektikoittemme partitive dialektikkoamme dialektikkojamme dialektikoitamme inessive dialektikossamme dialektikoissamme elative dialektikostamme dialektikoistamme illative dialektikkoomme dialektikkoihimme dialektikoihimme adessive dialektikollamme dialektikoillamme ablative dialektikoltamme dialektikoiltamme allative dialektikollemme dialektikoillemme essive dialektikkonamme dialektikkoinamme translative dialektikoksemme dialektikoiksemme abessive dialektikottamme dialektikoittamme instructive — — comitative — dialektikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative dialektikkonne dialektikkonne accusative nom. dialektikkonne dialektikkonne gen. dialektikkonne genitive dialektikkonne dialektikkojenne dialektikoidenne dialektikoittenne partitive dialektikkoanne dialektikkojanne dialektikoitanne inessive dialektikossanne dialektikoissanne elative dialektikostanne dialektikoistanne illative dialektikkoonne dialektikkoihinne dialektikoihinne adessive dialektikollanne dialektikoillanne ablative dialektikoltanne dialektikoiltanne allative dialektikollenne dialektikoillenne essive dialektikkonanne dialektikkoinanne translative dialektikoksenne dialektikoiksenne abessive dialektikottanne dialektikoittanne instructive — — comitative — dialektikkoinenne third-person possessor singular plural nominative dialektikkonsa dialektikkonsa accusative nom. dialektikkonsa dialektikkonsa gen. dialektikkonsa genitive dialektikkonsa dialektikkojensa dialektikoidensa dialektikoittensa partitive dialektikkoaan dialektikkoansa dialektikkojaan dialektikoitaan dialektikkojansa dialektikoitansa inessive dialektikossaan dialektikossansa dialektikoissaan dialektikoissansa elative dialektikostaan dialektikostansa dialektikoistaan dialektikoistansa illative dialektikkoonsa dialektikkoihinsa dialektikoihinsa adessive dialektikollaan dialektikollansa dialektikoillaan dialektikoillansa ablative dialektikoltaan dialektikoltansa dialektikoiltaan dialektikoiltansa allative dialektikolleen dialektikollensa dialektikoilleen dialektikoillensa essive dialektikkonaan dialektikkonansa dialektikkoinaan dialektikkoinansa translative dialektikokseen dialektikoksensa dialektikoikseen dialektikoiksensa abessive dialektikottaan dialektikottansa dialektikoittaan dialektikoittansa instructive — — comitative — dialektikkoineen dialektikkoinensa