epäluotettavuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

epäluotettava +‎ -uus

Noun[edit]

epäluotettavuus

  1. unreliability

Declension[edit]

Inflection of epäluotettavuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative epäluotettavuus epäluotettavuudet
genitive epäluotettavuuden epäluotettavuuksien
partitive epäluotettavuutta epäluotettavuuksia
illative epäluotettavuuteen epäluotettavuuksiin
singular plural
nominative epäluotettavuus epäluotettavuudet
accusative nom. epäluotettavuus epäluotettavuudet
gen. epäluotettavuuden
genitive epäluotettavuuden epäluotettavuuksien
partitive epäluotettavuutta epäluotettavuuksia
inessive epäluotettavuudessa epäluotettavuuksissa
elative epäluotettavuudesta epäluotettavuuksista
illative epäluotettavuuteen epäluotettavuuksiin
adessive epäluotettavuudella epäluotettavuuksilla
ablative epäluotettavuudelta epäluotettavuuksilta
allative epäluotettavuudelle epäluotettavuuksille
essive epäluotettavuutena epäluotettavuuksina
translative epäluotettavuudeksi epäluotettavuuksiksi
instructive epäluotettavuuksin
abessive epäluotettavuudetta epäluotettavuuksitta
comitative epäluotettavuuksineen
Possessive forms of epäluotettavuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person epäluotettavuuteni epäluotettavuutemme
2nd person epäluotettavuutesi epäluotettavuutenne
3rd person epäluotettavuutensa