epätarkoituksenmukainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

epä- +‎ tarkoituksenmukainen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈepæˌtɑrkoi̯tuksenˌmukɑi̯nen/, [ˈe̞pæˌt̪ɑrko̞i̯ˌt̪uks̠e̞mˌmukɑi̯ne̞n]
  • Hyphenation: e‧pä‧tar‧koi‧tuk‧sen‧mu‧kai‧nen

Adjective[edit]

epätarkoituksenmukainen (comparative epätarkoituksenmukaisempi, superlative epätarkoituksenmukaisin)

  1. inappropriate, inexpedient

Declension[edit]

Inflection of epätarkoituksenmukainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative epätarkoituksenmukainen epätarkoituksenmukaiset
genitive epätarkoituksenmukaisen epätarkoituksenmukaisten
epätarkoituksenmukaisien
partitive epätarkoituksenmukaista epätarkoituksenmukaisia
illative epätarkoituksenmukaiseen epätarkoituksenmukaisiin
singular plural
nominative epätarkoituksenmukainen epätarkoituksenmukaiset
accusative nom. epätarkoituksenmukainen epätarkoituksenmukaiset
gen. epätarkoituksenmukaisen
genitive epätarkoituksenmukaisen epätarkoituksenmukaisten
epätarkoituksenmukaisien
partitive epätarkoituksenmukaista epätarkoituksenmukaisia
inessive epätarkoituksenmukaisessa epätarkoituksenmukaisissa
elative epätarkoituksenmukaisesta epätarkoituksenmukaisista
illative epätarkoituksenmukaiseen epätarkoituksenmukaisiin
adessive epätarkoituksenmukaisella epätarkoituksenmukaisilla
ablative epätarkoituksenmukaiselta epätarkoituksenmukaisilta
allative epätarkoituksenmukaiselle epätarkoituksenmukaisille
essive epätarkoituksenmukaisena epätarkoituksenmukaisina
translative epätarkoituksenmukaiseksi epätarkoituksenmukaisiksi
instructive epätarkoituksenmukaisin
abessive epätarkoituksenmukaisetta epätarkoituksenmukaisitta
comitative epätarkoituksenmukaisine

Derived terms[edit]