eteneminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb edetä >

Declension[edit]

Inflection of eteneminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative eteneminen etenemiset
genitive etenemisen etenemisten
etenemisien
partitive etenemistä etenemisiä
illative etenemiseen etenemisiin
singular plural
nominative eteneminen etenemiset
accusative nom. eteneminen etenemiset
gen. etenemisen
genitive etenemisen etenemisten
etenemisien
partitive etenemistä etenemisiä
inessive etenemisessä etenemisissä
elative etenemisestä etenemisistä
illative etenemiseen etenemisiin
adessive etenemisellä etenemisillä
ablative etenemiseltä etenemisiltä
allative etenemiselle etenemisille
essive etenemisenä etenemisinä
translative etenemiseksi etenemisiksi
instructive etenemisin
abessive etenemisettä etenemisittä
comitative etenemisineen

Verb[edit]

eteneminen

  1. Fourth infinitive of edetä in nominative case.

Noun[edit]

eteneminen

  1. progress, advancement

Synonyms[edit]