vittu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Interjektio[muokkaa]

vittu

  1. (alatyyliä) vahva kirosana
    Voi vittu!
    Vittu että sä oot tyhmä!
    Vittu mikä talo! – Onpahan hieno talo!/ Voi ei mikä talo! (korostava ilmaisu)
    Vittu mä mitään ole varastanut! – En minä ole mitään varastanut! (käyttö eräänlaisena kieltosanana aggressiivissa)

Ääntäminen[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vittu (1-C)

  1. (alatyyliä) naisen ulkosynnyttimet
    Virpin vittu alkoi supistella ja tajusin Virpin saavan.
  2. (alatyyliä) yleensä jotain toista sanaa tai termiä korvaava voimasana
    Mitä vittua sinä teet täällä? – Mitä sinä oikein täällä teet? Miksi ihmeessä sinä olet täällä?
    Miksi vitussa et tehnyt sitä eilen? – Minkä vuoksi ~ ~ ~
    Millä vitulla tuon mutterin saa auki? – Millä keinolla/työkalulla ~ ~ ~
    Viikonloppusuunnitelmat meni taas vituiksi. – ~ menivät pieleen.
    Voi vitun vitun vittu!

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vittu vitut
genetiivi vitun vittujen
partitiivi vittua vittuja
akkusatiivi vittu;
vitun
vitut
sisäpaikallissijat
inessiivi vitussa vituissa
elatiivi vitusta vituista
illatiivi vittuun vittuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vitulla vituilla
ablatiivi vitulta vituilta
allatiivi vitulle vituille
muut sijamuodot
essiivi vittuna vittuina
translatiivi vituksi vituiksi
abessiivi vitutta vituitta
instruktiivi vituin
komitatiivi vittuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vitu-
vahva vartalo vittu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

vittunaama, vittupää, vitunikenet

Idiomit[muokkaa]

  • olla/mennä päin vittua
    1. täydellisen pielessä
  • mennä vituiksi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vittu Kielitoimiston sanakirjassa