hammasmätä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hammas +‎ mätä

Noun[edit]

hammasmätä

  1. (dated) tooth decay, dental caries

Declension[edit]

Inflection of hammasmätä (Kotus type 10/koira, t-d gradation)
nominative hammasmätä hammasmädät
genitive hammasmädän hammasmätien
partitive hammasmätää hammasmätiä
illative hammasmätään hammasmätiin
singular plural
nominative hammasmätä hammasmädät
accusative nom. hammasmätä hammasmädät
gen. hammasmädän
genitive hammasmädän hammasmätien
hammasmätäinrare
partitive hammasmätää hammasmätiä
inessive hammasmädässä hammasmädissä
elative hammasmädästä hammasmädistä
illative hammasmätään hammasmätiin
adessive hammasmädällä hammasmädillä
ablative hammasmädältä hammasmädiltä
allative hammasmädälle hammasmädille
essive hammasmätänä hammasmätinä
translative hammasmädäksi hammasmädiksi
instructive hammasmädin
abessive hammasmädättä hammasmädittä
comitative hammasmätineen
Possessive forms of hammasmätä (type koira)
possessor singular plural
1st person hammasmätäni hammasmätämme
2nd person hammasmätäsi hammasmätänne
3rd person hammasmätänsä

Synonyms[edit]