huononnus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology 1[edit]

huonontaa +‎ -us

Noun[edit]

huononnus

  1. worsening
Declension[edit]
Inflection of huononnus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative huononnus huononnukset
genitive huononnuksen huononnusten
huononnuksien
partitive huononnusta huononnuksia
illative huononnukseen huononnuksiin
singular plural
nominative huononnus huononnukset
accusative nom. huononnus huononnukset
gen. huononnuksen
genitive huononnuksen huononnusten
huononnuksien
partitive huononnusta huononnuksia
inessive huononnuksessa huononnuksissa
elative huononnuksesta huononnuksista
illative huononnukseen huononnuksiin
adessive huononnuksella huononnuksilla
ablative huononnukselta huononnuksilta
allative huononnukselle huononnuksille
essive huononnuksena huononnuksina
translative huononnukseksi huononnuksiksi
instructive huononnuksin
abessive huononnuksetta huononnuksitta
comitative huononnuksineen

Etymology 2[edit]

Verb[edit]

huononnus

  1. Second-person singular imperative present form of huonontua + the suffix -s.